SEIJA HACKMAN
Venäläisten omistamien ja johtamien yritysten määrä kasvaa Suomessa ja
erityisesti Kaakkois-Suomessa huimaa vauhtia. Sitran tuoreen raportin
mukaan tällaisia yrityksiä on Suomessa jo noin 2 000.
Kaakkois-Suomesta Sitra arvioi löytyvän viitisensataa venäläistä yritystä.
Kaakkois-Suomen TE-keskus arvioi venäläisyritysten määrän olevan vielä
suurempi. ·Jos kaikki Venäjän passilla toimivat pienyrittäjätkin lasketaan
mukaan, yksin Etelä-Karjalan alueella on varmasti yli 500
venäläisomisteista yritystä. Venäläistaustaisia, joista ei voi selkeästi
nähdä omistajaa, on mielestäni vielä toinen mokoma, vientiasiamies Ilkka
Lampinen TE-keskuksesta arvioi.
Uusia yrityksiä rekisteröidään Lampisen mukaan Kaakkois-Suomessa useiden
yritysten viikkotahtia.
Sitra perustaa tietonsa kaupparekisteritietoihin sekä otantatutkimukseen,
jossa omistussuhteita käytiin läpi yritys yritykseltä. Tarkkoja lukuja
venäläisyrityksistä ei ole kenelläkään, sillä edes kaupparekisteri ei kerää
tietoja omistussuhteista kansallisuuden perusteella.
Venäläisyrityksen poimimiseen rekistereistä sekä niiden sijainnin
määrittelyyn liittyy lisäksi monta ongelmaa. Lukuja voidaan kaivella esiin,
mutta ne kertovat vähän todellisuudesta.
·Kaikki luvut ovat puhtaita arvauksia. Selvää selvää silti on, että
Etelä-Karjalassa on satoja venäläisyrityksiä, teknologiakeskus
Tehcnopolisin Venäjän liiketoimintojen johtaja Antti Pätilä sanoo. Pätilä
ja Lampinen muistuttavat, että toimitusjohtajan, hallituksen jäsenten tai
toimihenkilöiden kansallisuus ei kerro mitään omistajista.
Rekisteröitymispaikka ei kerro yrityksen toimintapaikasta. Lisäksi suuri
osa venäläisten omistamista yrityksistä on perustettu muunmaalaisten
yhtiöiden nimiin.
·Ja ne ovat usein ne tärkeimmät, Ilkka Lampinen huomauttaa.
Toisessa laidassa yrityskirjoa ovat maahanmuuttajainkeriläiset, joilla ei
vielä ole Suomen passia ja jotka työllistävät itsensä yrittäjinä. Kuvaa
hämärtävät lisää entisistä ivy-maista tulevat yrittäjät.
Epämääräisyyttä liittyy Ilkka Lampisen mukaan siihenkin, että toimivan
suomaisen yhtiön voi ostaa ja jättää asiaankuuluvat ilmoitukset tekemättä.
·Rangaistusta ei seuraa, vaikka hallituksen jäsenten nimiä vaihda tai tee
ilmoituksia.
Postilaatikkoyritykset puolestaan voivat pyörittää isoa liikevaihtoa ilman
että niillä välttämättä on edes konttoria tai henkilöstöä Suomessa.
Sitran mukaan sen raportoimista noin 2 000 venäläisyrityksestä valtaosa,
noin 1 300, on pääkaupunkiseudulla. Etelä-Karjalassa tätä ei ihan niellä.
Ilkka Lampinen uskoo, että ainakin pari sataa pääkaupunkiseudulle
rekisteröityä yritystä toimii käytännössä Etelä-Karjalassa.
·Venäläiset ovat tottuneet siihen, että heillä asiat hoituvat kunnolla
vain pääkaupungissa ja toimivat sen mukaan täälläkin.
Antti Pätilä muistuttaa, että varsinkin 90-luvulla yritykset
rekisteröityivät paljolti sinne, missä niillä sattui olemaan sopiva
taustahenkilö hoitamaan asioita.
Arvionsa Lampinen ja Pätilä pohjaavat kokemuksiin. Pätilä tilasi pari
vuotta sitten patentti- ja rekisterihallituksesta rekisterin, joka kertoi
Suomen yritysten ja yhteisöjen toimihenkilöiden kansallisuudet.
·Listalta saattoi lukea mielenkiintoisia tietoja. Hyvin tuttuja
venäläistaustaisia nimiä tuli vastaan, vaikka yritys oli rekisteröity ties
minne.
Pitkän uran tehnyt Lampinen puolestaan kertoo yllättyneensä jatkuvasti
siitä, miten amerikkalaiselta tai joltain muulta vaikuttava yritys onkin
lopulta venäläinen.
Venäläisyritykset rantautuvat vilkkaasti myös Kotkan ja Haminan seudulle.
Sitra arvioi, että viime vuonna joka kymmenes alueelle perustettu uusi
yritys oli venäläinen. Alueellisessa kehitysyhtiössä Kursor Oy:ssa uskotaan
osuuden olevan vielä suurempi.