Viipuri kulki autoistumisen eturintamassa ennen sotia

Pertti Kolarin ja Juha Variksen kirja valottaa autoilun varhaisvaiheita Viipurin läänissä. Viipuri oli Suomen ensimmäisiä autokaupunkeja.

JUUSO ALA-KYYNY

LAPPEENRANTA. Suomi alkoi autoistua 1900-luvun ensivuosina, mutta Viipurin kaduilla automobiileja tavattiin jo 1890-luvulla.

– Ilmeisesti kyseessä olivat Pietarista tulleet Nobelin suvun jälkeläiset, joilla oli kesäpaikka Viipurin lähellä, Pertti Kolari arvelee silloisten sanomalehtien perusteella.

Yliopiston hallintopalvelukeskuksessa työskentelevä Kolari on kirjoittanut yhdessä Juha Variksen – konetekniikan professorin – kanssa kirjan autoilun varhaisvaiheista Viipurin läänissä. Teos Höyryautosta puukaasuun – Viipurin läänin autoja ja autoilijoita (2006) julkistettiin eilen.

1900-LUVUN taitteesta vuoteen 1944 ulottuva kirja on ennen kaikkea hakuteos, josta löytyy tietoja autoista ja autoilijoista. Ennen julkaisematon kuvamateriaali ja lyhyet jutut täydentävät tilastoja.

– Alun perin näin suuri teos ei ollut kuvitelmissakaan. Arveltiin, löytyisikö tietoja sadasta vai viidestäsadasta autosta, Kolari sanoo.

Tietoja löytyi 4 000 autosta. Leningradin oblastin arkistosta ja Sota-arkistosta sekä erilaisista paikallishistorioista kaivetut tiedot kattavat Kolarin mukaan noin kolmanneksen silloisesta autokannasta.

HELSINGIN ohella Viipuri, Turku ja Tampere olivat tärkeitä autokaupunkeja ennen sotia. Viipurin autokannassa korostui ammattiliikenteen merkitys.

– Hyötyajoneuvoja, kuten kuorma- ja linja-autoja, oli paljon. Silloin niitä todella tarvittiin, Juha Varis toteaa.

– Viipuri oli johtava satamakaupunki ja kaupan keskus. Kuorma-autojen tarve oli sen takia suuri, Kolari sanoo.

Jo vuonna 1906 Viipuriin rekisteröitiin ensimmäiset taksit. Autoja osattiin hyödyntää myös muulla tavoin.

– Ravintoloitsijat tarjoilivat asiakkaille eksoottista huviajelua, Kolari mainitsee.

LAPPEENRANNASSA ehti ennen itsenäistymistä olla muutama auto. Vuoden 1919 selvityksessä kaupungista löytyi kuitenkin vain yksi kulkupeli: rautakaupan 40-hevosvoimainen Stydebacker.

– Eikä sekään ollut kunnossa, Kolari toteaa.

Viipurin seudulla oli samaan aikaan noin 160 autoa.

Varsinainen autoistuminen oli Suomessa kuitenkin vasta edessä.

– 1920-luvulla autoilu pääsi toden teolla vauhtiin, Kolari sanoo.

* * *

Viipurin läänissä rekisteröityjen 4 000 auton luetteloon voi tutustua Etelä-Karjalan vanhat ajoneuvot ry:n www-sivuilla osoitteessa yhdistykset.etela-karjala.fi/e-kvajon/.

PEKKA HÖLKKI

Kuvateksti

Juha Variksen ja Pertti Kolarin autoilukirja juhlistaa osaltaan liikenteen merkkivuotta: Saimaan kanava täyttää tänä vuonna 150 vuotta, Suomen linja-auto- ja taksiliikenne 100 vuotta.

Kirjoittaja:
Juuso Ala-Kyyny