Etelä-Karjalan kaksoisraide hakee sijaa teiden ja asutuksen välistä

Ratahallintokeskus on aloittanut toisen raiteen suunnittelun Luumäeltä Imatralle. Yksityiskohdat ovat vielä avoimia, sillä suunnitelma valmistuu keväällä. Vuoksen vanha Mansikkakosken silta säilyy maisemassa.

RATAHALLINTOKESKUS on aloittanut toisen raiteen suunnittelun Luumäen ja Imatran väliselle rataosuudelle. Ratahallintokeskuksen investointijohtaja Kari Ruohonen kertoo, että monet yksityiskohdat ovat vielä avoimia. Suunnitelma valmistuu ensi keväänä. Sitä ennen on useita vaihtoehtoja pohdittavana.

Kaksoisraiteen suunnittelu keskelle tehokkainta Etelä-Karjalaa on Ruohosen mukaan siinä mielessä haasteellista, että Karjalan rata kulkee teiden ja asutuksen välissä.

– Ensimmäinen Salpausselkä on tyypillinen esimerkki paikasta, jossa tiet, rata ja asutus ovat vierekkäin. Ihmiset ovat aikoinaan osanneet rakentaa sinne, missä rakentaminen on halpaa.

Maapohja ei Ruohosen mukaan tuota ongelmia. Salpausselkä sisältää kantavaa pohjamaata.

SUUNNITTELU on Ruohosen mukaan niin alussa, että vielä ei pysty arvioimaan, minkä verran rakennuksia on jäämässä toisen raiteen alle.

– Aina kun uutta rakennetaan, täytyy alueita ja jopa rakennuksia lunastaa. Tämä prosessi käydään aikanaan läpi.

Suunnittelun aikana selvitetään, tarvitaanko meluaitoja ja miten hoidetaan tärinäongelmat, kun raskaiden junien nopeus kasvaa.

Uutta rataa rakennettaessa tärinäongelmat saattavat Ruohosen mukaan vähentyä, koska pohjasta tehdään kantavampi.

Peruskorjauksen yhteydessä rakennetaan huoltoteitä siten, että radan joka kohtaa päästään nopeasti korjaamaan.

– Vanhoilla radoilla on ongelmana, että huoltoteitä ei tule tarpeeksi lähelle joka paikkaan. Luumäki–Imatra-rata on niin täynnä liikennettä, että sinne ei mahdu huoltojuna kulkemaan. Siksi autolla on päästävä joka paikkaan, Ruohonen sanoo.

YKSI SUURI KYSYMYS ovat Ruohosen mukaan vanhat sillat: rakennetaanko uudet vai korjataanko entisiä.

– Joskus on halvempi rakentaa uusi kuin korjata vanhoja etenkin, kun pyritään raskaampiin akselipainoihin.

Saimaan kanavan ylittävän rautatiesillan osalta kaikki vaihtoehdot ovat vielä avoimia.

Vuoksen ylitystä on Ruohosen mukaan tutkittu pidemmälle.

Ratahallintokeskus on ideoinut Vuoksen yli uutta siltaa, jossa kulkevat molemmat raiteet. Kaksoisraide tulee keskusliikenneaseman ja Mansikkakosken vanhan sillan pohjoispuolelle eli Tainionkosken puolelle.

MANSIKKAKOSKEN vanha maantie- ja rautatiesilta jää edelleen autoliikenteen käyttöön.

– Imatran sisäisen liikenteen takia silta on pakko säilyttää ja pitää käytössä, kaavoitusyksikön päällikkö Erkki Pekkarinen sanoo.

Marraskuussa 1933 käyttöön otettu teräsristikkosilta on edelleen erinomaisessa kunnossa. Suunnitteluinsinööri Jaakko Vainikka kertoo, että silta on maalattu uudelleen, mutta rakenteisiin ei ole tarvinnut kertaakaan puuttua.

– Silta on hyvä esimerkki senaikaisen insinöörityön taidosta.

LUUMÄKI-IMATRA-KAKSOISRAIDE

– Rataosan pituus 66 kilometriä, Vainikkalan radan risteyksestä Imatran tavara-asemalle.

– Alustava kustannusarvio 200 miljoonaa euroa.

– Korjaus sisältää kaksoisraiteen, päällysrakenteen osittaisen uusimisen, pohjarakenteen ja vakauden parantamisen.

– Korjaus sisältää myös tasoristeysten poiston sekä Luumäki–Lappeenranta-välin liikennepaikkamuutokset.

– Radan akselipaino nousee nykyisestä 22,5 tonnista 25 tonniin.

– Henkilöliikenteen nopeus nousee nykyisestä 140 kilometristä tunnissa 160–200 kilometriin tunnissa.

– Rakentaminen alkaa vuonna 2011.

Lähde: Ratahallintokeskus (www.rhk.fi), Radanpidon toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2008–2011.

Kirjoittaja:
Ilpo Leskinen