URPO LAANINEN
ETELÄ-KARJALASSA ei ole enää kriisikuntia ensi vuoden budjettien perusteella. Pienimmätkin kunnat, Ylämaa ja Suomenniemi ovat saaneet talouttaan tasapainoon, joskin ne ovat erittäin haavoittuvaisia.
Molemmat pikkukunnat paikkaavat talouttaan metsänmyyntituloilla. Ylämaa teki vuoden lopussa 900 000 euron metsäkaupat, joilla se vähentää velkansa kolmannekseen ja kattaa entisiä alijäämiä.
Lappeenranta on tervehdyttänyt talouttaan onnistuneesti ja saanut sen tasapainoon palveluja pahemmin heikentämättä. Vuosikate riittää suunnitelmapoistoihin, mutta kaupunki joutuu ottamaan lisävelkaa isoihin investointeihin.
Imatran ja Joutsenon taloudet ovat tervehtymässä hitaammin. Imatra on isoissa vaikeuksissa sopeuttaessaan palvelurakennettaan, sillä väkiluku vähenee rajusti koko ajan.
Joutseno paikkaa talouttaan veroprosentin korotuksella. Myös Lemi joutui nostamaan veroprosenttiaan. Homeremontit pistivät kunnan talouden ahtaalle.
LUUMÄEN talous on selkeästi maakunnan paras, kun katsotaan esimerkiksi vuosikatteiden kehitystä. Sitä paitsi se on ainoa velaton kunta. Varakkuudesta huolimatta Luumäellä eletään hyvin niukasti. Valtuustossa moitittiin, että henkilöstö tekee työtä lähes sietorajalla.
Hyviä veronmaksajia houkuttelevalla Taipalsaarella ei pitäisi olla taloudellisia ongelmia, mutta niin vain budjetin teko oli tiukkaa. Taipalsaaren talousluvut ovat kuitenkin olleet viime vuosina hyvät. Sama koskee Parikkalaa, jolla silläkin on tiukkaa yhdistymisavustuksista huolimatta.
Yllättäen Parikkalan vuosikate asukasta kohti on ensi vuoden budjetin perusteella Etelä-Karjalan vaatimattomin, vain 76 euroa. Taipalsaaren kate on toiseksi kehnoin. Tulevissa tilinpäätöksissä numerot voivat olla paljon paremmat.
IMATRA, Lemi ja Suomenniemi olivat kriisikuntia viimeksi vuonna 2005. Muutoin Etelä-Karjalan kuntien talous on ollut paremmassa kunnossa kuin keskimäärin Suomessa, joskin niiden vuosikatteet ovat olleet yllättävän pienet.
Savitaipale, Rautjärvi ja Ruokolahti ovat junnanneet tasaisen heikosti useita vuosia. Rautjärvi aikoo kohentaa nyt talouttaan erityisellä säästöohjelmalla. Tavoitteena on vähintään 600 000 euron säästö vuoteen 2010 mennessä. Säästötoimenpiteitä on kymmenittäin.
LEMIN kunta oli Luumäen tavoin velaton tähän vuoteen saakka. Ensi vuonna Lemi aikoo ottaa pitkästä aikaa velkaa, noin puoli miljoonaa euroa, joka nostaa lainamäärän asukasta kohti 160 euroon.
Etelä-Karjalan kunnista velkaantuvat lisää kaikki muut paitsi Luumäki, Ylämaa, Rautjärvi ja Parikkala.
Imatralla on selvästi eniten velkaa, peräti 1 570 euroa asukasta kohti. Lappeenrannan velka on kaupunkien keskiarvoa. Myös Ruokolahti ja Joutseno ovat isovelkaisia. Taipalsaari velkaantuu lisää mittavan investointiohjelman takia.
Sen sijaan Lemin, Savitaipaleen, Rautjärven ja Parikkalan velat ovat ensi vuonna varsin vaatimattomat. Parikkala hoitaa isot investointinsa kassavaroilla.
ETELÄ-KARJALAN kunnat tekevät ensi vuonna yli 50 miljoonan euron investoinnit.
Lappeenranta investoi 18,6 miljoonalla, Imatra 12 miljoonalla ja muut kunnat yhteensä 20 miljoonalla eurolla.
Suhteessa suurimmat investoinnit on Parikkalalla, jonka uudet hankkeet nielevät rahaa 5,7 miljoonaa euroa. Myös Luumäen ja Suomenniemen investoinnit ovat kuntien kokoon nähden isot.
MIKA STRANDÉN
Kuvateksti
Parikkalassa on menossa varsinainen rakennusbuumi. Kunnan investoinnit ovat suhteessa suurimmat Etelä-Karjalassa. Keskustaan nousee muiden muassa uusia rivitaloja. Kuntaliitoksen myötä väki on alkanut muuttaa palvelujen lähelle.
ETELÄ-KARJALAN KUNTIEN INVESTOINTEJA 2007
Lappeenranta: Lauritsalan koulun ja lukion remontti 3,2 milj, Lönnrotin koulun ja Lyseon lukion ruokala1,5 milj, Ruoholampi II-kunnallis-tekniikka 1,92 milj, Kuutostien rinnakkaisväylät 1,46 milj ja Kimpisen urheilukeskuksen remontti, 503 000, investoinnit yhteensä 18,6 milj. euroa.
Imatra: Sulattimon pelastusasema 1,5 milj, Lempun ja Vuoksenrannan asuntoalueet 1,1 milj. ja Honkaharjun kaukolämpökeskus,1 milj, yhteensä investoinnit 12 milj.
Joutseno: Liikuntahalli 1 milj, Rauhan-Tiurun rakentaminen 1 milj. ja virastotalo 4:n remontti, 755 000, investoinnit 4,5 milj.
Taipalsaari: Vehkataipaleen liikuntatila 400 000 ja vanhainkodin remontti 300 000, investoinnit 1,6 milj.
Luumäki: Katettu tekojää ja hoitokone 480 000, teollisuushalli 500 000, investoinnit 2,6 milj.
Lemi: Kuukanniemen päiväkodin loppu-urakka 450 000, investoinnit 1,1 milj.
Savitaipale: Europaeuksen ja kirkonkylän koulun sekä lukion remontin suunnittelu 100 000, investoinnit 1 milj.
Suomenniemi: Kirkonkylän uusi jätevedenpuhdistamo 400 000 ja Kauriansalmen venesatama 100 000, investoinnit 656 000 euroa.
Ylämaa: Lisävedenottamo 280 000, investoinnit 300 000 euroa.
Ruokolahti: Koulukeskuksen peruskorjaus 1,8 milj, investoinnit 2,3 milj.
Rautjärvi: Kivijärven koulun ilmanvaihtoremontti, Simpeleen vanhustentalon peruskorjaus, investoinnit 1 milj.
Parikkala: Alakylän vuokratalot 755 000, terveyskeskus-
remontin 2. vaihe 600 000, Kiipolan koulun peruskorjaus 570 000 sekä Saaren ja Uukuniemen vesilinjat 1,3 milj, investoinnit yhteensä 5,7 milj.