MATTI SAARELA
LAPPEENRANTA. Lappeenranta on mukana kolmessa eri osaamiskeskuksessa. Valtioneuvosto päätti torstaina, että lappeenrantalaiset ovat mukana metsä- ja koneklusterin lisäksi myös meriklusterissa.
– Meillä on ollut täällä Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksessa yhtenä osaamisalueena korkean teknologian metallirakenteet. Me haimme siihen omaa klusteria, mutta metallipuolelta varsinaiseksi klusteriksi tuli Tampereen hakema älykkäät koneet, Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Markku Lukka kertoo.
– Meidän metalliosaamisemme on tässä älykkäiden koneiden klusterissa mukana, mutta sen lisäksi se on mukana nyt myös meriklusterissa nimenomaan laivanrakennuksen alueella. Meidän konetekniikan osastollamme on Turun kanssa varsin tiivistä yhteistyötä, hän jatkaa.
VALTIONEUVOSTO päätti hyväksyä uuteen osaamiskeskusohjelmaan 13 kansallisesti merkittävää osaamisklusteria ja 21 osaamiskeskusta kaudeksi 2007-2013.
Samalla valtioneuvosto hyväksyi alueiden kehittämislain mukaisen ohjelma-asiakirjan, jossa on määritelty tarkemmin osaamiskeskusohjelman tavoitteet ja toimeenpano. Hallituksen linjausten mukaisesti kauppa- ja teollisuusministeriön roolia vahvistetaan uudella kaudella.
Lukan mukaan valtioneuvoston päätös joka tapauksessa varmistaa sen, että Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksessa viime vuosina toteutettuja tutkimus- ja kehittämishankkeita voidaan jatkaa.
– Jonkin verran muutoksia ilmeisesti tulee, mutta periaatteessa toiminta jatkuu. Jos hankkeen koordinointi saadaan tänne, osaamiskeskuksen tehtävät vielä laajenevatkin nykyisestä jonkin verran, Lukka sanoo.
LAPPEENRANNAN kaupunki on perustanut hankkeen koordinaattoriksi Lappeenranta Innovation osakeyhtiön. Ketkä mitäkin osaamiskeskusta ensi vuonna johtavat, on kuitenkin vielä avoin kysymys. Valtioneuvoston päätöksessä todetaan, että osaamiskeskusten koordinaattorit nimetään vasta myöhemmin. Päätösvalta asiasta kuuluu kauppa- ja teollisuusministeriölle.
– Metsäklusteri (Forest Industry Future ) on valmisteltu hyvin pitkälle Etelä-Karjalan vetovastuulla, ja me toivomme, että sen koordinointi saadaan tänne, Lukka sanoo.
Lukan mukaan klusteri on toimijoiden verkko, jossa kaikki osapuolet toimivat tasaveroisina kumppaneina. Kysymys hankkeen hallinnoinnista ei silti ole merkityksetön.
– Koordinaattori katsoo hankkeen kokonaisuutta. Sillä on tietenkin myös imagomerkitys. Etelä-Karjala haluaa profiloitua metsäosaamisen keskuksena, jolle me haluamme tietenkin myös julkista tunnustusta. Siinä mielessä kysymys on tärkeä, hän sanoo.
KESKUSTEN rahoitukseen sisäasianministeriön budjettiin on ensi vuodeksi varattu 8,7 miljoonaa euroa. Alueiden eli käytännössä hankkeessa mukana olevien kaupunkien tulee panostaa hankkeisiin saman verran euroja.
– Kaakkois-Suomen osaamiskeskus on alueellisesti laajempi kuin pelkkä Lappeenranta. Mukana on kaupunkeja Etelä-Karjalan lisäksi Kymenlaaksosta ja Etelä-Savosta, Lukka kertoo.
Lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriöllä on ensi vuodeksi osoitettu 2,6 miljoonaa euroa osaamiskeskusten hallinnon rahoittamiseen.
Technopolis Kareltekin toimitusjohtajan Marjut Hannelinin mukaan metsäklusterin hallinnon järjestämisestä on mukana olevien osapuolien kesken vallinnut tähän asti yksimielisyys.
– Minulla on sellainen käsitys, että nimenomaan tässä valmisteluvaiheessa meidän kumppanimme halusivat antaa tässä hankkeessa koordinaattorin roolin Lappeenrantaan, Hannelin sanoo.
ETELÄ-KARJALASSA toimii maailmanmitassakin erittäin suuri metsäteollisuuden keskittymä. Hannelinin mukaan kuitenkin myös Jyväskylässä ja Turussa on alan osaamista. Jyväskylä on metsäteollisuuden koneita valmistavan konepajateollisuuden keskus ja Turun Åbo Akademissa tehdään metsäalan huippututkimusta.
– Osaamiskeskusohjelma on yrityslähtöinen. Siinä haetaan metsäklusterissa mukana olevan yritystoiminnan lisäämistä. Täällä Kaakkois-Suomessa toimivat alan keskeiset yritykset. UPM:llä ja Stora Ensolla on Etelä-Karjalassa myös omat tutkimuskeskuksena. Kyllä myös osaamiskeskuksen koordinaattorin hallinnointi kuuluu meille, Hannelin sanoo.
PÄIVI VIRTA-SALO
Kuvateksti
Valtioneuvoston papereissa metsäalan osaamiskeskus kulkee nimellä Forest Industry Future. Metsäklusterissa ovat mukana Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kokkola, Mikkeli, Lappeenranta (Kaakkois-Suomi) ja Turku.