ANNE KOKKONEN
PÄIVI VENTO
NAISTEN neuvontajärjestöt valmistautuvat vastaamaan 2000-luvun haasteisiin. Maailma on muuttunut ja esimerkiksi Marttaliiton 50 vuotta vanhat säännöt kaipaavat uudistamista.
Marttojen organisaatiouudistus alkaa olla jo loppusuoralla, sillä Etelä-Karjalan marttapiiriliitto hyväksyi pari viikkoa sitten piirin uudet mallisäännöt. Yhdistystasolla sääntöuudistus hyväksyttäneen tammi-helmikuun vuosikokouksissa.
Kokousten määrä vähenee ja toiminta muuttuu enemmän kansalaisjärjestötyyppiseksi, kertoo Etelä-Karjalan marttapiiriliiton toiminnanjohtaja Tuija Valjakka.
Valtakunnallinen uudistus tähtää tiedon kulun parantamiseen ja turhan byrokratian karsimiseen.
Käytännössä tämä merkitsee jäsenmaksutilitysten siirtymistä suoraan keskushallinnolle ja aiemmin erikseen tilatun jäsenlehden lähettämistä kaikille martoille.
UUDISTUS aiheuttaa liikehdintää marttojen keskuudessa, sillä moninkertaistuva jäsenmaksu tuntuu etenkin iäkkäistä jäsenistä liialliselta.
Myös perinteinen kerhotoiminta muuttuu, sillä nykyiset kerhot joko itsenäistyvät tai sulautuvat osaksi isompia yhdistyksiä. Tilalle tulevat toimintaryhmät, joita johtaa vastuullinen vetäjä.
Alueen noin 80 marttakerhosta noin puolet aikoo muuttua itsenäisiksi yhdistyksiksi. Osa pienistä pistää hynttyyt yhteen ja muodostaa yhden isomman yhdistyksen. Siellä, missä kerhoilla on enemmän varoja, yhdistystä pidetään tarpeellisempana.
Organisaatiouudistus on monin paikoin
välttämätön, sillä hiljeneviltä kyliltä ei enää tarpeeksi puheenjohtajia, sihteereitä ja rahastonhoitajia toimintaa pyörittämään.
Kevyemmällä mallilla saadaan edes perustoiminta turvattua.
MAA- ja kotitalousnaiset uusivat tahollaan omaa toimintaansa. Esimerkiksi Simpeleellä itsenäiset osastot ovat juuri sulautuneet yhdeksi kokonaisuudeksi.
Vaikka aktiivitilojen määrä vähenee, maa- ja kotitalousnaisten toiminta ei ole kuihtumassa.
ProAgrian maa- ja kotitalousnaisten vs.
toiminnanjohtaja Elisa Bloigu muistuttaa, ettei jäsenhankintaa enää tehdä entiseen tapaan maamiesseurojen kautta.
Toiminnasta kiinnostunut voi nykyään liittyä suorajäseneksi netissä tai lomakkeen kautta.
Suorajäsenille ilmoitetaan piiristä lähimmästä yhdistyksestä, ja niin pääsee mukaan konkreettiseen toimintaan, Bloigu selvittää.
Maa- ja kotitalousnaisten nimi osaltaan johtaa ihmisiä harhaan. Järjestössä on puuhattu nimenmuutosta vuosia, turhaan. Mikään uusi ehdotus ei ole saanut yleistä hyväksyntää.
Elisa Bloigu pahoittelee sitä, ettei itsekään pysty puhumaan järjestön asioista syvällä rintaäänellä. Hän tuli mukaan toimintaan vasta viransijaisuuden alkaessa.
Valtakadulla asuneena ei ehkä ole tullut mieleen, että voisin liittyä maa- ja kotitalousnaisiin. Järjestön nimi viittaa niin suoraan maaseutuun ja -talouteen.
Bloigu näkee syynä marttojen suosioon
Etelä-Karjalassa sen, että järjestö on onnistunut leimautumaan yleisjärjestöksi. Vaikkakin maa- ja kotitalousnaiset ovat samalla lailla yleisjärjestö; lypsykurssit eivät enää kuulu ohjelmaan.
Taustalla ovat erittäin vahvat perinteet, ideologia kantaa. Järjestöllä on ehkä ohut, mutta vahva sydän, joka koostuu maatilojen emännistä.
Kuvateksti
Katariina Siitonen, Pinja Eskelinen ja Annika Ikonen saivat Etelä-Karjalan marttapiiriliiton erikoisneuvoja Päivi Jukkaralta kokkausohjeita marraskuun lopulla.
Naisten neuvontajärjestöt
Maa- ja kotitalousnaiset: Etelä-Karjalassa 31 jäsenyhdistystä ja 3 100 jäsentä.
Martat: Etelä-Karjalassa 180 marttayhdistystä sekä kerhoa ja noin 5 000 jäsentä.
Maa- ja kotitalousnaiset
tarjoaa kotitalous-, yritys- ja maisemanhoidon neuvontaa.
Martat edistää kotien ja perheiden hyvinvointia sekä tarjoaa jäsenilleen toimintaa ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia.