SEIJA HACKMAN
IMATRA. Imatran viimeisten vapaiden rantojen kohtalo ratkennee ensi tammi- ja helmikuun aikana. Saimaanselän alueelle valmisteltu osayleiskaava joutuu tuolloin puntariin vuosia vireillä olleen kaupunkipuisto-hankkeen kanssa.
Osayleiskaava sallisi Saimaanselälle 300 rakennuspaikkaa, joista osa voisi olla rantatontteja. Alueen toteutuminen estäisi tai ainakin kutistaisi merkittävästi Imatralle suunniteltua kansallista kaupunkipuistoa.
Ympäristöministeriö myöntää kansallinen kaupunkipuisto -statuksen vain riittävän laajoille ja eheille, arvokasta luonnon- ja kulttuuriperintöä sisältävälle alueille. Ministeriö on ollut sitä mieltä, että Imatralta sellainen löytyy. Alue alkaisi Saimaan rannoilta ja saarista ja jatkuisi Vuoksen ja Hallikkaanjoen rantapuistoihin ja aina kaupungin helmeen, Kruununpuistoon asti.
Imatran tekninen lautakunta haki puiston perustamista jo vuonna 2002. Sen jälkeen suunnitelmaa on valmisteltu huolella. Oppia on haettu myös Suomen muista kaupunkipuistoista.
·Puistoa on valmisteltu päätöksentekoa varten niin, että nähtäisiin niin kustannukset kuin mahdollisuudet, joita kaupunkipuisto synnyttäisi, kaupunginarkkitehti Kimmo Hartikainen kertoo.
Kaupunkipuisto nivoutuu Hartikaisen mielestä moneen asiaan: alueella on
kulttuuri- ja virkistysarvojen lisäksi merkityksensä muun muassa matkailulle sekä Ukonniemen ja RauhanTiurun alueen kehittämiselle.
·Nyt käydään arvokeskustelu. Mitkä ovat ne kestävät arvot, jotka pitäisi säilyttää tai saavuttaa? Mitä saavutetaan ja mitä menetetään, jos Saimaanselän osayleiskaava tai sille vaihtoehtoinen kaupunkipuistoa, matkailua ja kulttuuriympäristöä painottava kaava toteutuu, Kimmo Hartikainen määrittelee.
Imatran kaupunginvaltuusto saa tietoa sekä Saimaanselän osayleiskaavasta että kaupunkipuistosta seminaarissa 8.9. tammikuuta. Aikataulun mukaan valtuusto pääsisi päättämään Saimaanselästä helmikuussa.
Imatran kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pentti Komi (sd.) liputtaa selkeästi Saimaanselän asuinalueen perustamisen puolesta.
·Asukkaiden hankkiminen on meidän strategiassamme ykköstavoite. Aktiivinen tai sanoisinko aggressiivinen tonttipolitiikka on mielestäni se, joka vetää asukkaita, jos on vetääkseen, Komi toteaa.
Pentti Komi uskoo, että kaupunkipuistolla olisi Imatralle lähinnä imagollinen merkitys.
·Voi myös kysyä, miksi puiston pitäisi olla niin laaja kuin on esitetty.
Myös kaupunginjohtaja Pertti Lintunen on sitä mieltä, että Imatran pitää pystyä tarjoamaan ihmisille vaihtoehtoisia, hyviä tontteja··sikäli kun ne ovat taloudellisesti järkeviä.
·Kaupunki tietenkin kaavoittaa tontteja asuntotarpeeseensa. Jos kaupunkipuisto etenee, sen tavoitteet on sovitettava kaavoituspolitiikkaan.
Myös isojen yksityisten maanomistajien näkökulmat on otettava huomioon, Lintunen linjaa.
Kaupunginjohtaja uskoo, että tavoitteet ovat sovitettavissa yhteen. Sitä ennen muun muassa Saimaanselän osayleiskaavasta keskusteltaneen vielä kovastikin.
·Totta on, että kyseessä ovat kaupungin ainoat vapaat ranta-alueet. Jos sinne omarantaisia tontteja kaavoitetaan, on mietittävä tarkkaan, paljonko rantoja suljetaan ihmisiltä.
Kaupunkipuisto
Voidaan perustaa kansallisesti merkittävien puisto-, virkistys- ja viheralueiden säilyttämiseksi ja niiden hoidon edistämiseksi.
Muodostuu ensisijaisesti julkisyhteisöjen maista, mutta puistoon voidaan liittää myös muita alueita omistajien suostumuksella.
Puiston on alettava ydinkeskustasta ja sitä pitkin on voitava siirtyä kaupunginosasta toiseen. Puiston on liityttävä kaupungin ulkopuolisiin luonnonalueisiin.
Puistoa ei saa pirstoa vastaisuudessakaan suurilla liikenneväylillä tai tavanomaisella uudisrakentamisella.