ANNE KOKKONEN
SAVITAIPALE. Järjestyksessä toisen
Savitaipale-palkinnon myöntämisen pitäisi olla vakavasti otettava uutinen. Vakavuuden kanssa on niin ja näin, sillä palkinnon saaja sattuu olemaan kaikkien savitaipalelaisten tuntema Aimo Hjerppe.
Juttumies, avulias, huumorimies, kaikkien kanssa toimeen tuleva, luetteli kunnanhallituksen puheenjohtaja Sirpa Jukkara itsenäisyyspäivän juhlassa Hjerpen ansioita. Erilaisissa järjestöissä aktiivisesti toimineen Hjerpen merkittävin ansio lienee kuitenkin Savitaipaleen ukkokerhon vetäminen.
Keväällä 1999 se alkoi, kun meitä oli neljä tai viisi miestä koolla. Nyt 65-70 miestä kokoontuu viikoittain ja käy retkillä sekä matkoilla, Hjerppe kertoi.
Ukot ovat yli kuusikymppisiä, mutta elämänilo ja uteliaisuus ovat tallella. Yhdessä on koluttu Eduskuntatalot ja Tuurin kyläkaupat sekä haastatettu niin poliitikot kuin papitkin.
Esitän meä niille mitä tahansa, niin aina ne innostuvat. Tälläkin hetkellä kerholaisia on Suvannossa laulamassa.
Mihin Savitaipaleen ukot purkivat energiansa ennen ukkokerhoa? Aimo Hjerppe tietää vastauksen.
Aiemmin ne passasivat emäntiään! Voi kysyä pääsevätkö emännät hetkeksi vapaiksi ukoistaan, vai lähtevätkö miehet hyvällä tekosyyllä pois kotoa. Hyvin ovat kaikki toistaiseksi kerhoajan viihtyneet.
AIMO Hjerppe on työskennellyt sekä myymäläauton kuljettajana että palokunnassa ja sitä kautta kaikki Savitaipaleen perukat ovat tulleet tutuiksi. Nykyisin Hjerpen päätoimena kuuluu olevan matonpuistelu ja lakananveto, mutta järjestöpuolella vipinää riittää edelleen.
Olen ollut 40 vuotta mukana Suomen Punaisen Ristin ensiaputoiminnassa ja kyselin kerran, joko milloin on aika lopettaa. Mutta ei, näistä hommista ei kuulemma pääse eläkkeelle lainkaan!
Aimo Hjerpen mielestä Savitaipale-palkinto kuuluu myös ukkokerhon pojille.