Imatralla uskotaan teräkseen. Paras osoitus tästä on se, että työ terästehtaalla kiinnostaa yhä nuoria osaajia. Ovako Bar on juuri palkannut 30 uutta työntekijää Imatran tehtaalle. Tehtaanjohtaja Heikki Nyholmin mukaan riittävä määrä hyviä hakijoita löytyi ilman sen kummempaa rekrytointikampanjaa.
MATTI SAARELA
IMATRA. Ovako Bar lisää terästankojen tuotantoa Imatralla. Tuotantoa nostetaan nykyisestä 244 000 tonnista noin viidenneksellä.
Lisää kapasiteettia saadaan ottamalla keskeytyvässä kolmivuorotyössä käyttöön yksi lisäpäivä eli lauantai. Tätä varten tehtaalle on rekrytoitu 30 uutta teräskouraa, eikä uusien, terästeollisuudesta kiinnostuneiden nuorten palkkaamisessa ollut tehtaanjohtaja Heikki Nyholmin mukaan mitään ongelmia.
– Me olemme saaneet paljon yhteydenottoja. Sana on ilmeisesti kiertänyt meidän avoimista työpaikoista, koska meidän ei ole tarvinnut niitä mitenkään erityisesti mainostaa, Nyholm kertoo.
Ovako Bar on tehnyt yhteistyötä ammattikoulujen kanssa. Pohjaa nuorten kiinnostukselle on luotu jo vuosia sillä, että yhtiö on järjestänyt peruskoululaisille tutustumiskäyntejä tehtailla.
Imatran ammattikoulussa on ollut parahiksi kaksikin eri metallilinjaa, mutta Nyholmin mukaan kaikki työnhakijat eivät ole kuitenkaan metallimiehiä, vaan Ovako Barin uudet työpaikat ovat kiinnostaneet myös muun muassa sähkömiehiä ja paperimiehiä.
– Meille on ollut tärkeää, että hakijalla on ammattikoulutus ja jonkin verran työkokemusta. Ammattikoulussa suoritettu linja ei ole ollut ratkaisevan tärkeä asia, koska me joudumme joka tapauksessa kouluttamaan omat työntekijämme täällä paikanpäällä, Nyholm jatkaa.
PÄTEVÄSTÄ työvoimasta alkaa Suomessa olla pulaa ja Nyholm myöntää, että varsinkin Etelä-Suomen kasvukeskuksissa työvoimapulasta on tullut jo todellinen ongelma yrityksille.
Kilpailussa hyvistä tekijöistä Ovako Bar on epäilemättä pärjännyt samoilla keinoilla, joilla se on pystynyt pitämään kiinni asiakkaistaan erittäin kilpailluilla teräsmarkkinoilla.
Yrityksen toiminnan eettisistä periaatteista kertovassa huoneentaulussa tärkeimmällä sijalla on ympäristönsuojelu.
– Sen pitääkin olla itsestään selvästi myös taloudellisen toiminnan lähtökohta, Nyholm sanoo.
Imatralla uusia terästankoja tehdään romumetallista. Nyholmin mukaan tehdas toteuttaa siten kierrätysperiaatetta.
– Se säästää paljon paitsi materiaaleja myös energiaa, koska romumetallissa on tavallaan mukana myös sen valmistukseen aikoinaan käytetty energia, Nyholm muistuttaa.
SAANTO on myös erittäin hyvä. Juuri mitään käytetyistä raaka-aineista ei mene hukkaan. Jopa autojen korroosionsujauksessa käytetty sinkki saadaan prosessissa talteen ja uuteen käyttöön.
Luonnonsuojelun lisäksi huippulaadun standardeihin kuuluu myös ihmisten suojelu.
– Työsuojelu on alue, joka tulee vahvistumaan toiminnassa koko ajan, Nyholm sanoo.
Imatran tehdas modernisoitiin 1998 tehdyllä yli 500 miljoonan markan suurinvestoinnilla ja tämä investointi piti tehtaan pystyssä 90-luvun alun vaikeiden vuosien läpi, jolloin se toimi muutaman kriittisen kuukauden ajan jopa lakkautusuhan alla.
Sen jälkeen tuotantokoneistoa on pidetty hyvässä iskussa. Nyholmin mukaan vuosina 1989-2005 tuotantolaitteisiin on investoitu yhteensä 200 miljoonaa euroa lisää.
– Meillä on nyt hyvä prosessi, erittäin ammattitaitoinen henkilökunta ja todella kilpailukykyiset tuotteet, Nyholm uskoo.
NYHOLMIN mukaan Suomen kustannustasolla ei kannata tehdä bulkkitavaraa. Imatran terästehtaan sortimenttiin kuuluu yli 300 teräslajia ja uusimpana aluevaltauksena on aloitettu erittäin vaativien laakeriterästen valmistus.
– Meillä on nämä M-teräkset, sitten meillä on takomoteollisuudelle uusia takoteräksiä ja nyt kolmantena jalkana näiden kuulalaakeriterästen kehitystyö, Nyholm sanoo.
– Meidän pitääkin olla Euroopan paras toimittaja, mitattiinpa asiaa millä mitalla tahansa. Tähän laatuun kuuluu lyhyet toimitusajat, lupausten pitäminen, laatu ja joustavuus, Nyholm kiteyttää.
Imatran tehdas ei ole edes kokonsa puolesta mikään kääpiö omassa sarjassaan. Nyholmin mukaan erikoisterästen tuotanto on koko Euroopassa noin 2,5 miljoonaa tonnia.
MARLEENA LIIKKANEN
Kuvateksti
Tehtaanjohtaja Heikki Nyholmin selän takana sulaa 75 tonnia romurautaa Ovako Barin valokaariuunissa. Sulatusuunin ja jatkuvatoimisen valukoneen kapasiteettia nostetaan noin viidenneksellä ottamalla käyttöön yksi uusi työvuoro.