TENHO TIILIKAINEN
IMATRA. Vuoksenniskan yhteiskoulun lukion oppilaskunta ei suostu seuraamaan lukionsa teurastamista sivustakatsojana. Oppilaskunnan hallitus ja aktiiviset oppilaat keräsivät 12 päivän aikana yhteensä 1 617 henkilön allekirjoituksen lukion säilyttämistä vaativaan kansalaisadressiin.
Oppilaskunta luovutti adressin perjantaina Imatran kaupungille. Kaupungin puolelta adressia olivat vastaanottamassa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Sinikka Hurskainen (sd.) ja kaupunginjohtaja Pertti Lintunen.
Oppilaskunnan puheenjohtaja Saara Skyttä on hyvillään imatralaisten tuesta lukion säilyttämiseksi ja antaa kiitosta niille aktiivisille ihmisille, jotka vetoomusta levittivät ja nimiä keräsivät.
– Allekirjoitusten määrä on jo itsessään saavutus. Varsinkin, kun ottaa huomioon Imatran kaupungin pienen koon ja sen, että toimintamme ei vastaa minkään organisoituneen järjestön panosta. Vetoomuksia ovat levittäneet ja keränneet ihmiset, jotka ovat jaksaneet nähdä vaivaa vapaa-ajallaan asian puolesta. Kyse on siis ihmisten aidosta halusta säilyttää lukiokoulutus myös kaupungin pohjoispäässä, Skyttä sanoo.
Vuoksenniskan lukion kohtalo on ollut vaakalaudalla ja ainakin keskusteluissa lähes vuosittain. Viimeisin vakava pohdinta asiassa käytiin vuonna 2003.
Imatran kaupunginvaltuusto kokoontuu talous-ja arvokeskusteluseminaariinsa tammikuussa. Kaksipäiväisen seminaarin yksi pääaihe on kasvatus- ja opetustoimen rakennemuutos ja sen kautta saavutettavat säästöt.
Vuoksenniskan yhteiskoulun lukio ei ole vain imatralaisten lukio, vaan myös ruokolahtelaisten ja osittain myös rautjärveläisten lukio. Ainakin Ruokolahdella on oltu enemmän kuin huolissaan Imatran lukiopohdintojen johdosta.
Ruokolahtelainen Virpi Rinkinen oli kauppa-asioilla Vuoksenniskalla perjantaina, kuten niin monet muutkin ruokolahtelaiset. Vuoksenniska on ruokolahtelaisten toinen kotitaajama.
– Vaikka minulla ei olekaan omia lapsia, niin ehdottomasti lukio pitää säilyttää Vuoksenniskalla. Lukio on tärkeä myös ruokolahtelaisille lapsille. Minusta koulutus ei ole se sektori, josta tulee ensimmäisenä säästää, Rinkinen sanoo.
Jos Vuoksenniskan lukio ajetaan alas, niin Rinkinen on valmis siihen, että Ruokolahdelle perustetaan oma lukio.
– Sitten kun meillä olisi oma lukio ja liikuntahalli, niin ei tarvitsisi enää Imatralla käydäkään.
Rautionkylässä asuvan Kosti Tanhuanpään lapset ovat aikanaan käyneet lukionsa Vuoksenniskalla.
– Tämä kulmakunta tarvitsee lukionsa. Vuoksenniska on iso alue, ja onhan tässä lääniä itään lisää.
Tanhuanpään mielestä kouluasioissa säästämisessäkin pitää olla joku tolkku ja raja.
– Kohta vanhemmilla ostatetaan kynät ja kumitkin.
Imatralta jokin aika sitten Ruokolahdelle muuttaneen Pasi Reissellin mielestä Imatralla tarvitaan kaksi lukiota. Lukioiden yhdistäminen johtaa liian suureen yksikköön ja vaikeuttaa myös koululaisten kulkemista tarpeettomasti.
– Jos säästöjä halutaan saada, niin parempiakin kohteita Imatralla on varmasti olemassa. Koulutus on väärä paikka säästöille. Karsisivat ennemmin Venäjän toiminnoista tai puistojen rakentamisesta, Reissell sanoo.
Vuoksenniskalla asuva Jaana Kontinen-Salakka allekirjoitti lukion säilyttämistä vaativan adressiin torstaina.
– Jos puhutaan lukion lakkauttamisesta, niin koko idea on kuolleena syntynyt ajatus. Ei niin voi tehdä. Täällä asuu paljon lapsiperheitä, ja lukiossa käy paljon myös ruokolahtelaisia ja rautjärveläisiä nuoria. Vuoksenniskan lukio on instituutio, sen lopettaminen tappaisi koko kylän, Kontinen-Salakka sanoo.
Hänen mielestään koulutuksesta säästäminen on huonoa säästämistä.
– Lapsista ja nuorista ei saisi säästää. He ovat Imatran tulevaisuus. Herrat säästäjät saisivat katsoa omiin kenkiinsä, Kontinen-Salakka neuvoo.
ES-ARKISTO/SEPPO RAUTIOVAARA
Kuvateksti
Vuoksenniskan lukion kohtalo on taas kerran vaakalaudalla.