URPO LAANINEN
PARIKKALAN rajanylityspaikan avaaminen kansainväliselle liikenteelle ei ole Suomen raja- ja tulliviranomaisten mielestä lähivuosien asia. Myös Venäjä katsoo, että nykyiset rajanylityspaikat riittävät tällä hetkellä.
Ulkoministeriö, tulli ja rajavartiolaitos ovat kaikki samaa mieltä asiasta. Tärkeintä on saada nykyisten yhdeksän kansainvälisen rajanylityspaikan liikenne toimivaksi.
Etelä-Karjalassa on pitkään toivottu Parikkalan tilapäisen raja-aseman avaamista myös rajoitetulle henkilöliikenteelle. EU myönsi syksyllä hankkeelle Venäjän puolella 118 000 euroa Tacis-rahaa.
Suomessa rahoitus on yhtä suuri: mukana on EU:n, valtion ja Parikkalan kunnan rahaa.
Parikkalan elinkeinojohtaja Aune Ritola-Grahn sanoo, että tavoitteena on Kuusamon malli. Puutavarakuljetusten lisäksi raja tulisi avata yritysten edustajille ja rajoitetulle turistiliikenteelle.
Parikkalan ja Lahdenpohjan johtajat keskustelevat jälleen ensi tiistaina, kuinka rajanylityspaikkahanketta viedään eteenpäin.
PARIKKALAN rajanylityspaikka saa tukea vastapäiseltä Lahdenpohjan piiriltä, ja myös Karjalan tasavallan johtajat ovat olleet myötämielisiä. Nyt niiden pitää vakuuttaa Moskovan keskusjohto rajanylityspaikan tarpeellisuudesta.
Aune Ritola-Grahnin mukaan venäläiset ovat ryhtyneet ajamaan myös rautatieyhteyden palauttamista Parikkalan ja Elisenvaaran välille. Suomen puolelta raiteet on purettu, mutta Venäjällä ne ovat edelleen, tosi huonokuntoisina.
Suomessa uutta rataa pitäisi rakentaa seitsemän kilometriä ja Venäjällä uusia entistä 15 kilometriä.
ETELÄ-KARJALAN maakuntajohtaja Timo Puttonen arvioi, että Parikkalasta ei tule kahdessa eikä ehkä viidessäkään vuodessa kansainvälistä rajanylityspaikkaa, mutta sen liikennettä pitää asteittain kehittää. Se on tärkein ja lyhin reitti Laatokalle ja Karjalaan.
Kaakkois-Suomen rajavartiosto on valmis hoitamaan vaikka heti matkustajaliikennettä nykyisen tilapäisen statuksen puitteissa.
Apulaiskomentaja Pasi Tolvanen toteaa Venäjän tulkitsevan valtiosopimusta siten, että Parikkalan tilapäinen rajanylityspaikka pidetään avoinna vain puutavaran kuljetukseen. Sopimus sallisi myös rajanläheisten alueiden yhteistyön ja muun taloudellisen toiminnan.
Itäisen tullipiirin päällikkö Tommi Kivilaakso sanoo, että Parikkalan pitää ansaita ensin kansainvälisyyden kannukset. Liikenteen kasvusta pitää olla näytöt.
– Pitää muistaa, miten kauan kesti ennen kuin Imatra-Svetogorsk kansainvälistettiin tai miten kauan meni Kuusamo-Suonperän kohdalla.
IMATRAN rajanylityspaikan toiminta muuttuu ympärivuorokautiseksi vuoden 2007 alussa.
Kaupunginjohtaja Pertti Lintusen mielestä se antaa uusia mahdollisuuksia rajakaupunkiyhteistyölle.
Toisaalta ravintolayrittäjät eivät odota ihmeitä. He eivät jaksa uskoa, että imatralaiset lähtisivät suurin joukoin Svetogorskiin viettämään iltaa, vaikka raja on auki aamuyölläkin. Imatralaiset taksitkaan eivät heitä keikkoja naapuriin.
SIVU 13