VIRPI KOIVISTO
Vapaa kilpailu ei ole saavuttanut suurta suosiota nuohousalalla. Vielä muutama vuosi sitten 20 kuntaa Suomessa antoi kiinteistöjen omistajien hankkia itse nuohoojansa. Nyt suurin osa on jo luopunut vapaan kilpailun järjestelmästä. Perinteinen piirinuohoojasysteemi toimii taas lähes joka kunnassa.
– Vapaan kilpailun järjestelmä ei toiminut. Paljon jäi nuohoamatta, Nuohousalan Keskusliiton toimitusjohtaja Juhani Jyrkiäinen kertoo.
Jyrkiäisen mukaan vapaan kilpailun ongelma on siinä, että asiakas ei aina muista ajoissa tarvitsevansa palvelua. Nuohous kun täytyy tehdä ennen, kuin noki on aiheuttanut tulipalon.
Suomessa ainoastaan Lappeenrannassa, Joutsenossa ja Asikkalassa nuohous toimii yhä vapaan kilpailun periaatteella. Jyrkiäinen arvioi, että ainakin Lappeenrannassa on paljon taloja, joiden nuohous ei ole säännöllisessä hoidossa.
Lappeenrannasta tulee huomattavan paljon nuohoukseen liittyviä kyselyitä Keskusliittoon. Vain pääkaupunkiseudulta tulee puheluita enemmän.
– Lappeenrantalaiset eivät siis tiedä, miten nuohous on hoidettu, Jyrkiäinen päättelee.
Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen palotarkastaja Juhani Vakkila myöntää, että nuohouksen laiminlyöntejä on havaittu palotarkastuksissa Lappeenrannassa.
– Piirinuohouksen aikaan niihin ei törmätty lainkaan, mutta tänään törmätään, Vakkila sanoo.
Vakkilan arvioi laiminlyöntien olevan kuitenkin vain prosentin kahden luokkaa kaikista tarkistetuista. Tosin nuohous täytyy tehdä kerran vuodessa ja palotarkastus kerran kymmenessä vuodessa, joten ihan täsmällistä tietoa asiasta ei ole.
Nokipalojen määrä ei kuitenkaan ole kasvanut.
Nuohouksen järjestämisestä päättävät pelastuslaitokset. Etelä-Karjalassa nuohousasiaa mietitään seuraavan kerran vuonna 2008. Silloin pelastuslautakunta päättää, siirrytäänkö alueella mahdollisesti yhtenäiseen järjestelmään.
Nyt useimmissa kunnissa pelastuslaitos on tehnyt sopimuksen piirinuohoojan kanssa, joka kiertää kunnan nuohouskohteet säännöllisesti.
Nuohousalan vapaata kilpailua on arvosteltu myös siitä, että todellista hintakilpailua ei ole. Nuohoustyötä nimittäin on enemmän kuin tekijöitä.
Hinnat eivät siis ole laskeneet vapaan kilpailun myötä. Yrittäjät käyttävät joko samoja taksoja kuin piirinuohoojat tai hieman suurempia.
– Olen saanut hinnoista aika runsaasti kriittistä palautetta, lappeenrantalainen nuohousyrittäjä Vesa Mertanen kertoo.
Juhani Jyrkiäisen mukaan tekijöiden määrä on hienoisessa kasvussa, mutta yhä kasvavaan tarpeeseen se ei pysty vastaamaan. Tulisijojen määrä kasvaa koko ajan. Nykyään melkein kaikkiin uudisrakennuksiin rakennetaan takka, leivinuuni tai puukiuas.
– Epävarmuus muiden energioiden suhteen ja viihtyvyystekijät, Jyrkiäinen selittää trendin taustoja.
Lappeenrantalaisen nuohousyrittäjän Mika Hannisen mielestä vapaa kilpailu kuitenkin toimii hyvin.
– Kyllä ihmisen pitää saada itse valita oma urakoitsija. Nykysysteemissä ei voi olla sellaista monopolia, että kunta määrää kuka tulee nuohoamaan, Hanninen sanoo.
Hanninen on omassa työssään pyrkinyt luomaan vanhanaikaista säännöllisyyttä. Hän kysyy asiakkailtaan, voiko tulla heille seuraavana vuonna automaattisesti ilman eri kutsua.