Maakunnan mahtava kotijärvi

LEENA SALLINENSaimaa on maisemallisesti ja mentaalisesti Etelä-Karjalan ykkö

LEENA SALLINEN

Saimaa on maisemallisesti ja mentaalisesti Etelä-Karjalan ykköselementti. Se on maakunnan kotijärvi. Saimaasta riittää elementtiä myös Etelä-Savoon ja Pohjois-Karjalaan. Se ulottuu Lappeenrannasta Savonlinnaan, Mikkeliin, Varkauteen ja Joensuuhun. Saimaa on Suomen suurin ja Euroopan neljänneksi suurin järvi.

Oikeastaan se on järvi vain hydrologisessa mielessä.

Saimaaksi lasketaan salmien yhdistämät järvialtaat, jotka ovat keskimäärin samalla eli noin 76 metrin korkeudella merenpinnasta.

Luonnontieteilijät kutsuvat Saimaan sokkeloista kokonaisuutta muun muassa järviallasryppääksi, sisävesistöksi ja Vuoksen vesistön keskusjärveksi. Kartalla ja kansan suussa Saimaan eri osilla on suuri määrä erisnimiä.

Etelä-Karjala voi ainakin nimellisesti omia Saimaata vähän enemmän kuin Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala.

Täällä sijaitsevat Saimaan Saimaaksi kutsutut osat: Pien-Saimaa kokonaan ja Suur-Saimaa suurimmaksi osaksi.

Suur-Saimaan pohjoisosissa on Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon veteen piirretty maakuntaraja.

Puhutaan myös Etelä-Saimaasta, joka maantieteellisenä käsitteenä tarkoittaa Saimaan vesialuetta Puumalansalmesta etelään.

Saimaa on Etelä-Karjalassa kiinteässä yhteydessä Salpausselkiin. Tästä yhteydestä syntyvät eteläiselle Saimaalle ominaiset harjumaisemat.

Toinen Salpausselkä halkoo Suur-Saimaata Kyläniemen korkeudella. Ensimmäinen Salpausselkä patoaa Saimaan kaakossa.

Padon puhkaisee Imatran kohdalla Vuoksi, joka laskee Laatokkaan. Lappeenrannasta alkava Saimaan kanava tarjoaa yhteyden Saimaalta Suomenlahdelle ja maailman merille.

Eteläkarjalaiset ovat hakeneet Saimaalta tunnelmia ja toimeentuloa.

Tunnelma tiivistyy veneilijöiden nuotioringissä, jossa hoilataan rakastettua valssia: Illalla Saimaa on kauneimmillaan…

Illan istujille ja ihailijoille pitäisi löytyä tulevaisuudessakin sijaa ainakin Suur-Saimaan luonto- ja virkistysalueelta, joka sisältää myös suojelualueet. Kansallispuistoa niistä ei saatu Etelä-Karjalaan kootuksi.

Toimeentulon tärkeitä lähteitä ovat toistaiseksi puunjalostustehtaat Saimaan etelärannalla.

Tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi voi nousta palvelujen myynti Pietarin rikkaille. Tonttikauppa heidän kanssaan käy kuumana Suur-Saimaalla Puumalaa myöten.

Pien-Saimaa on jo mökitetty pääosin eteläkarjalaisten omin voimin.

Kirjoittaja:
Leena Sallinen