Miksi kultaista naista piilotellaan?

JUUSO ALA-KYYNYKaukaan kerhon takana on puisto, ja puistossa patsas. Tanskal

JUUSO ALA-KYYNY

Kaukaan kerhon takana on puisto, ja puistossa patsas. Tanskalaisen kuvanveistäjä Rudoph Tegnerin (1873-1950) luoma nainen, Lykken tuli Lappeenrantaan lahjoituksena jo vuonna 1962. Tanskassa jo vuonna 1909 veistetty nainen on ulkoa kullattu, ja kultauksessaan sekä ulkomaalaisuudessaan harvinainen ulkopatsas Suomessa. Kultaa on Lykkenin pinnassa niin vähän, ettei sillä kukaan pääsisi rikastumaan.

Eikä kukaan tiettävästi ole edes yrittänyt raaputella lehtikultaa itselleen.

MIKSI NAISTA on piiloteltu kaikki nämä vuodet?

– Mitenköhän monta vuotta siitä on, kun sen siirtämisestä kerhotalon eteen tehtiin selvitys…, UPM Kaukaan viestintäpäällikkö Mariitta Stenbäck muistelee ja päätyy jonnekin 1990-luvun alkupuolelle.

– Silloin päädyttiin siihen, ettei sitä kannata siirtää. Se tietää huonoa onnea.

Taikausko siis estää hänen näyttäytymisensä laajemmalle yleisölle?

– Ilmeisesti joo. Se olisi ollut myös aika uskalias projekti, kun patsas on niin vanha, Stenbäck sanoo.

Mutta patsashan on ainakin kertaalleen jo siirretty – Lappeenrantaan 1960-luvulla…

– No, sitä ei ole sen kummemmin mietitty.

Jos joku kuitenkin suunnittelisi haalivansa naiskullan itselleen, hänellä olisi Stenbäckin mukaan suuri vaara jäädä kiinni teostaan. Lähistöllä on muun muassa rivitaloja ja rivitalojen tarkkaavaiset ihmiset. Alueella on kiertävä valvonta ja kameroita on ympäri ämpäri.

Kirjoittaja:
Juuso Ala-Kyyny