JYRI HÄNNINEN
LAPPEENRANTA. Everstiluutnantti Petteri Rokka katselee ympärilleen Lappeenrannan Rakuunamäellä.
Hetkeä aikaisemmin Adolf Ehrnroothin aukiolla on päättynyt juhlallinen tilaisuus, jossa hänelle luovutettiin rakuunakomentajan ja Maasotakoulun apulaisjohtajan tehtävät.
– Rakuunamäki on minulle tuttu paikka. Suoritin täällä varusmiespalvelukseni 1982 ja olen käynyt Maasotakoululla usein vuosien varrella. Rakuunoilla on hienot ja pitkät perinteet, joita on kunnia viedä eteenpäin, Rokka sanoo.
ROKKA TULI Lappeenrantaan Kaartin Jääkärirykmentin pataljoonan komentajan paikalta. Armeija on kokenut Rokan sotilasuran aikana isoja muutoksia. Se näkyy hyvin myös uuden rakuunakomentajan asenteessa.
Hän puhuu alokkaista ”asiakkaina” ja toivoo, että ”intissä ihmisillä olisi oikeasti kivaa”.
Rokka uskoo koulutuksen voimaan. Hän näkee armeijan yhtenä etappina ihmisen elinikäisessä oppimisessa.
– Armeijassa annetaan entistä korkeatasoisempaa ja yksilöllisempää koulutusta. Ihmiset oppivat eri tavoin ja se pitää ottaa huomioon koulutuksessa.
– Se pitää heidän motivaatiotasonsa korkealla. Myös teknologian kehittyminen lisää koulutuksen tarvetta, oli kyse sitten alokkaista tai kantahenkilökunnasta.
ROKAN MIELESTÄ armeijan muutos heijastaa hyvin yleistä yhteiskunnan kehitystä. Yksi suuri tekijä on Rokan mukaan juuri yksilöllisyyden korostaminen.
Elämäntapojen kirjo näkyy myös armeijassa.
– Ennen armeijaan tuleva huippu-urheilija oli todennäköisesti hiihtäjä, nyt esimerkiksi rullalautailija. Palvelukseen astuu myös entistä enemmän maahanmuuttajia ja eri uskonnon edustajia. Armeijan pitää olla heitä kaikkia varten.
Lappeenrannassa alkaa tammikuussa lähes parinkymmenen vuoden tauon jälkeen varusmiesten peruskoulutus. Palvelukseen astuu 81 alokasta, joista valtaosa on Etelä-Karjalasta.
Alokkaiden koulutuksen parissa pitkään työskennellyt Rokka uskoo työnsä jälkien näkyvän ensi alkuun juuri peruskoulutuksessa.
– Alokkaiden tulo elävöittää Rakuunamäkeä. Santahaminassa työskennelleelle meno täällä tuntuu toistaiseksi aika seesteiseltä.
– 80 alokkaan ryhmä on aika pieni ja se kasvaa varmasti sosiaalisesti tiiviiksi. Pienessä joukossa opetus menee tehokkaammin perille.
LOPPUVUODEN aikana käytiin keskustelua puolustusvoimien resursseista. Pelin avasi puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk.), joka vaati armeijalle lisää rahaa tai Suomea Natoon. Nykylinjalla puolustusvoimat uhkaa Kääriäisen mukaan ”kääpiöityä”.
Rokka myöntää, että euroa venytetään, mutta armeijan surkastumiseen hän ei usko.
– Me toimimme niillä rahoilla, joita saamme. Kansa päättää demokratiassa näistä asioista ja me virkamiehet toteutamme kansan tahtoa.
– Ihan hyvin tämä on sujunut tähän asti, sillä joka vuosi tavoite eli rauhantila on toteutunut.
Upseerille tyypilliseen tapaan Rokka ei ota kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen. Hän sanoo tarkastelevansa asiaa kuitenkin hyvin käytännönläheisesti.
– Nythän Natoa pidetään keskustelijasta riippuen joko Yhdysvaltain johtamana isona mörkönä tai Suomen turvallisuuden kannalta hyvänä asiana. Natoa pitää arvioida siltä kannalta, mitä sillä on annettavaa meille ja mitä meillä Natolle.
TULEVAT kuukaudet Rokka pureskelee saamaansa ”datapurskahdusta”, eli uuden asemapaikkansa toimintaan liittyviä tietoja. Viikonloppuisin hän hyppää Helsingin junaan ja menee kotiin vaimonsa ja 10- ja 13-vuotiaiden lastensa luokse. Syntyperäisen helsinkiläisen koti pysyy edelleen Mannerheimintien päässä.
Ensimmäisen työpäivän kiperin paikka Rokalle oli rakuunahevosen selkään istuminen. Edellisen kerran rakuunakomentaja oli ratsailla parikymmentä vuotta sitten.
– Ajattelin, että kun komppania huutaa ”hakkaa päälle”, niin hevonen ampaisee raviin. Onneksi niin ei käynyt, Rokka sanoo nauraen.