HANNU OJALA
IMATRA. Raskaan liikenteen tienvarsivalvonnan määrä romahti viime vuonna. Tilanteeseen ei ole näkyvissä merkittävää parannusta ainakaan alkuvuoden aikana, sillä sekä Imatran että Kouvolan yksikköjen työaikaa sidotaan rekkajonojen tiivistämiseen Vaalimaalla ja Nuijamaalla.
Kehitys on Etelä-Suomessa ollut täysin päinvastaista kuin sisäministeri Kari Rajamäen linjaukset vuoden takaa Liikkuvan poliisin toiminnan painopisteiksi.
Imatran yksikkö käytti raskaan liikenteen valvontaan vain alle viisi prosenttia kokonaistyöajastaan. Poliisin tavoitteena on kohdistaa työajasta kymmenen prosenttia tähän sektoriin. Kaikesta liikennevalvonnasta raskaan osuudeksi on tavoiteltu 16 prosentin osuutta.
Ylikomisario Jorma Nokelaisen mukaan viime vuonna Imatran yksikön resurssit kuluivat Suomen EU-puheenjohtajuudesta aiheutuneisiin tehtäviin ja paikallispoliisille annettuun tukeen.
Liikkuvan poliisin Kouvolan yksikön päällikön Jari Strengellin mielestä raskaan liikenteen tienvarsivalvonnan sijaan poliisin pitää nyt toimia rekkajonoissa nukkuvien kuljettajien unilukkareina.
– Kentältä on tullut viitteitä, että herättelypalveluun on opittu hyvin. Kun kuljettajat tulevat rekkajonon päähän, ruvetaan nukkumaan ja odotetaan herättäjää.
Strengellin mukaan Vaalimaan ja Nuijamaan herätyspalvelu rasittaa kohtuuttomasti koko Etelä-Suomen alueen Liikkuvan poliisin osastoa, joka kaikin keinoin on yrittänyt pyristellä irti tehtävästä.
– Olemme ehdottaneet, että tehtävään käytettäisiin poliisikoulun oppilaita, mutta poliisin ylijohdon mukaan se ei käy. Yhtä ehdottomia ollaan oltu myös ehdotukselle, että täydennyspoliisit voisivat toimia liikenteen ohjaajina.
Komennukset rajateille jatkuvat Liikkuvalla poliisilla ainakin vielä helmikuun ajan.
Erityiseksi tuskailun aiheeksi poliisi nimeää Vaalimaan uuden rekkaparkin. Se sitoo liikenteen ohjaukseen kolme poliisia.
– Kun olisi kysytty, mutta ei.
Strengellin mukaan järjestelyt on tehty sellaiseksi, että parkki ei ole itseään huoltava, vaan se täytetään ja tyhjennetään keskeltä yhdellä kerralla. Se ei onnistu ilman ohjausta.
Raskaan liikenteen valvonnan tarve Kaakkois-Suomessa ei ole vähentynyt. Viime vuoden tilastoihin kirjautui Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa 34 kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Näissä tapauksissa 15:ssä oli mukana raskas ajoneuvo, ja seitsemässä tapauksessa sen kuljettaja aiheutti kolarin.
– Sen lisäksi kahdessa tapauksessa syyllisyys on vielä hieman epäselvä. Lähes poikkeuksetta tilanteeseen on liittynyt joko ajoneuvokohtainen tai tiekohtainen ylinopeus, Strengell kuvailee viime vuoden näkymää.
Raskaan liikenteen suuri osuus kuolemaan johtaneissa onnettomuuksista voi poliisin mukaan johtua jo pelkästään siitä syystä, että raskaita ajoneuvoja on paljon liikenteessä.
Myös raja-asemilla tapahtuva liikenteen valvonta on säilyttänyt merkityksensä. Joulukuun valvontaiskussa tarkastettiin 300 venäläistä ajoneuvoa, joista 45 käännytettiin epäkuntoisuuden takia. Yleisimmin vikoja on jarruissa.