SANNA PYYSALO
Joillain ihmisillä on aina tuhat ja yksi rautaa tulessa. Juuri heihin lukeutuu myös lappeenrantalainen opiskelija Tuomas Telkkä. Meriittilista on pitkä. Teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja, Lappeenrannan Kokoomusnuorten entinen puheenjohtaja, Kokoomusnuorten liittohallituksen jäsen, Lappeenrannan kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen, Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän valtuuston jäsen, entinen Lappeenrannan nuorisovaltuuston jäsen…
Huh. Ja ikää miehellä on vasta 22 vuotta. Mikä saa nuoren miehen käyttämään suuren osan vapaa-ajastaan luottamustoimiin?
Minulla on aina ollut halu vaikuttaa, Telkkä perustelee.
TELKÄN UUSIN aluevaltaus on Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan eli LTKY:n hallituksen puheenjohtajuus. Kolmannen vuoden energiatekniikan opiskelija oli jo viime vuonna LTKY:n koulutuspoliittinen vastaava. Nyt hän johtaa koko ylioppilaskuntaa, alaisinaan hallitus ja sihteeristö.
Tänä vuonna opinnot ovat jäissä. Puheenjohtajuus on kokopäiväistä hommaa.
Kalenteri täyttyy erilaisista kokouksista ja sidosryhmätapaamisista. Kiirettä pitää, mutta juuri siitä Telkkä nauttii.
Olisi jäänyt harmittamaan, jos en olisi ottanut haastetta vastaan.
Haasteita riittää. Ylioppilaskunnalle ollaan laatimassa sääntöuudistusta, jossa edaattorien vaalikaudet pitenisivät vuodesta kahteen vuoteen. Muutos sitouttaisi opiskelijoita paremmin edustajistotyöhön.
Opintoaikojen rajausten vuoksi moni ajattelee, että pitää valmistua nopeammin, eikä luottamustoimia haluta ottaa. Myös vaihtoon lähtevien määrä on selvästi laskenut.
Iso kysymys on myös yliopiston ja ammattikorkean yhteistyömalli. Ylioppilaskunnan mukaan opiskelun tukipalveluiden yhdistäminen on kannattavaa. Täydellistä yhdistymistä ei haluta, vaan opinahjojen on pysyttävä erillisinä sekä tehtäviltään että omistuspohjaltaan.
KONKREETTISEMMIN riviopiskelijoita koskettavia asioita on muun muassa terveydenhoito. Ylioppilaskunnan tavoitteena on poistaa kunnallinen päivystysmaksu lappeenrantalaisilta opiskelijoilta, sillä he ovat jo maksaneet YTHS:n maksun.
Tekemistä riittää myös opintotuessa, ikuisuusaiheessa.
Tulorajat ovat jääneet kauas jälkeen indeksikehityksestä. Opiskelijoita rangaistaan siitä, että he käyvät töissä. Ja opintotuki ei ole noussut 15 vuoteen.
Telkkä itse on rahoittanut opiskelujaan kesätöillä, luottamustoimista maksettavilla palkkioilla ja opintolainalla.
En näe opintolainaa peikkona, sillä tiedän, että tulen työllistymään.
Telkkä ei silti kannata opintotuen kehittämistä lainapainotteiseen suuntaan. Hänen mukaansa opintotukea voisi kehittää niin, että opiskelun alkuaikoina opintotuki olisi korkeampi. Myöhemmin työkokemuksen karttuessa voisi nostaa tulorajoja.
TAVALLISILLE opiskelijoille ylioppilaskunta näyttäytyy helposti pienen piirin kaukaisena puuhasteluna, jossa luottamustoimia jaellaan sulle-mulle-periaatteella. Edustajistovaalien äänestysprosentitkaan eivät ole järin korkeita.
Telkkä huomauttaa, että ylioppilaskunnalla on kuitenkin paljon merkitystä opiskelijoiden arjessa. Se valvoo opiskelijan etuja sekä huolehtii esimerkiksi opiskelijoiden hyvinvoinnista ja tenttikäytännöistä.
Opiskelijaliike on eriluontoinen kuin 70-luvun kiivaimpina vuosina. Rooli on muuttunut, mutta opiskelijat ovat edelleen vahvoja mielipidevaikuttajia.
Juhlapuheissa korostetaan opiskelijoiden ja nuorten asioiden tärkeyttä.
Käytännössä suurten ikäluokkien intresseissä eivät ole nuorten asiat, vaikka meidän varassamme lepää maan tulevaisuus.
Toisaalta nuoria itseäänkään ei ainakaan perinteinen puoluepolitiikka kiinnosta entiseen malliin.
Politiikkaa ei koeta omaksi, ja päätöksenteko tuntuu etäiseltä. Lisäksi nuorten ajasta kilpailee moni muukin asia.
TELKKÄ HERÄSI poliittiseen aktiivisuuteen lukioikäisenä. Kimpisen lukiossa hän oli oppilaskunnan puheenjohtaja, ja kokoomuksen jäseneksi Telkkä liittyi 16-vuotiaana.
– Monet ajatukset periytyivät kotoa, mutta oma perheeni on epäpoliittinen.
Miksi juuri kokoomus?
Arvot ja ajatukset, joita kokoomuksella on suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen kehittämisestä, tuntuivat omilta. Kokoomus pyrkii työhön ja yrittäjyyteen kannustavaan yhteiskuntaan. Tapatyöttömyyttä en hyväksy.
TELKKÄ PUHUU harkitusti ja punnitusti, asiakielellä. Ulkonäkö on siistin kokoomuslainen, ja nuoren miehen ansioluettelolla on mittaa vaikka muille jakaa. Millä sanoilla Telkkää kuvailisi? Pyrkyri? Poliittinen broileri?
Telkkä ei allekirjoita luonnehdintoja. Omasta mielestään hän ei ole tietoisesti rakentanut CV:tä, vaan tehnyt vain sitä, mikä itseä kiinnostaa. Luottamustehtäviinkään hän ei ole itseään tyrkyttänyt, vaan niihin on kysytty, kun hänessä on nähty potentiaalia.
Minulla on paljon muutakin elämää, ja jos politiikan joskus jättäisin, en jäisi tyhjän päälle.
Muu elämä tarkoittaa ystäviä, perhettä, sukulaisia ja aktiivista liikunnan harrastamista. Tyttöystävällekin on nipistettävä aikaa.
Ajatus eduskuntaan pyrkimisestä tulevaisuudessa on yksi vaihtoehto, mutta silti vielä ehkä. Potentiaalia kuitenkin on. Vai miksi luulet, että sinut valittiin LTKY:n puheenjohtajaksi?
Olin tehtävään paras henkilö kompetenssiltani ja osaamiseltani. Pystyn saavuttamaan tavoitteet ja olemaan vahva vaikuttaja.
Turha pyristellä vastaan. Selvää poliitikkoainesta.
Kuvaaja: MARLEENA LIIKKANEN
Kuvateksti: Ylioppilaskunnan uusi puheenjohtaja Tuomas Telkkä asuu LOAS:n soluasunnossa Sammonlahdessa. Kämppiksenä on oma veli.
Tuomas Telkkä
Syntynyt 20.9.1984 Lappeenrannassa.
Ylioppilaaksi Kimpisen lukiosta 2003.
Asunut lapsena vuoden Keniassa perheensä kanssa.
Opiskelee diplomi-insinööriksi Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, pääaineena energiatekniikka.
Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja, Kokoomusnuorten liittohallituksen jäsen, Lappeenrannan kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen.
Perhe: äiti, isä ja kaksi pikkuveljeä.
Seurustelee.
Harrastukset: lenkkeily, jalkapallo, salibandy, yhteiskunnallinen vaikuttaminen.