JYRI HÄNNINEN
LAPPEENRANTA. Joutsenon ja Lappeenrannan välisen nelikaistatien kaiteen rakenne herättää keskustelua. Joutsenolainen Ari Pöllänen ajaa tietä usein, ja hän on kiinnittänyt huomiota suureen onnettomuuksien määrään välillä.
Pölläsen kiinnostus nousi entisestään, kun hänen tuttavansa ajoi tiellä onnettomuuden. Hän kertoi tien keskikaiteen käyttäytyneen omituisesti.
– Tien kaidetyypissä on isokokoiset pultin kannat. Kun auto hipaisee kaidetta, se tarttuu siihen hetkeksi kiinni, eikä kuljettajalla ole mahdollisuutta päästä tilanteesta enää pois.
– Kaiteen aiheuttama kitka kääntää auton jyrkempään kulmaan. Nykyisten autojen puskurirakenne menee johdelistan alle ja alkaa napsia tolppia nurin. Jokainen autoilija on voinut vuosien varrella huomata katkenneita tolppia kaiteessa, Pöllänen kertoo.
KAITEEN ansiosta välillä ei tapahdu enää nokkakolareita ja kaide pitää törmäystilanteessa myös rekan ja bussin omalla ajokaistallaan.
Pölläsen mielestä yksi ongelma näyttää korvautuneen kuitenkin toisella.
– Jos välillä olisi vanhanaikainen kaide, se aiheuttaisi törmäyksessä vain lieviä peltivaurioita. Nyt henkilöauto saattaa romuttua sen takia, ettei kaiteeseen voi yhtään nojata. Tässä voi piillä melkoinen riski.
– Jos ohitettavana on rekka-auto ja auto pyörähtää kaidekosketuksen takia, niin se rusikoituu kaiteen ja rekan väliin.
Pölläsen mukaan vaikuttaa myös siltä, että kaiteen johde olisi hiukan liian korkealla.
TIEHALLINNON kehitysinsinööri Kari Lehtonen on kuullut väitteistä, joiden mukaan tieosuuden kaide ei toimisi toivotulla tavalla.
Kaide on Sveitsissä kehitetty ja Suomessa Ruukin valmistama. Sillä on CE-hyväksyntä eli se täyttää EU:n turvallisuusvaatimukset.
Lehtosen mukaan väitteelle kaiteen vaarallisuudesta ei ole löydetty tukea tutkimuksissa. Sama kaidetyyppi on ollut käytössä lähes kymmenen vuotta Viitostiellä Varkauden lähellä, jossa sitä on kymmenen kilometrin matkalla.
– Viitostie oli ensimmäinen kohde, jossa kaidetta käytettiin. Tämän takia Tiehallinto järjesti osuudelle erityisen seurannan kaiteen korjaustarpeista, kestävyydestä ja onnettomuuksista. Siellä tällaista ongelmaa ei ole havaittu.
Pulttien suuri koko on huomattu myös Tiehallinnossa ja jatkossa kaiteisiin laitetaan pienikantaisemmat ruuvit.
Kannan koolla voi Lehtosen mukaan olla merkitystä kaiteen toimintaan.
– Joutsenon ja Lappeenrannan välisen tieosuuden kaiteessa kannat eivät kuitenkaan ole sen suurempia kuin Varkaudessakaan. Olisi erikoista, jos ne aiheuttaisivat ongelmia vain toisessa paikassa.
JOHTIMEN korkeuden vaikutusta törmäystilanteessa on tutkittu Sveitsissä törmäyskokeissa. Lehtosen mukaan autot käyttäytyvät testeissä ja oikeissa onnettomuuksissa hieman eri tavalla.
Törmäyskokeissa auton keula ja kylki osuivat odotetulla tavalla johdetta vasten.
– Suomessa useimmissa onnettomuuksissa keula kävi johteen alla, kunnes auton korkeammat osat osuivat johteeseen ja kaide alkoi toimia normaalisti.
– Syy eroon johtuu siitä, että törmäyskokeissa autoa ei jarruteta. Oikeassa elämässä kuljettaja varmasti jarruttaa ennen kaiteeseen osumista. Kummassakin tapauksessa kaide toimii kuitenkin turvallisesti.
SUOMEN teillä käytetään keskikaiteena suurelta osin kahta mallia: edellä mainittua sveitsiläistä ja kevytrakenteisempaa ruotsalaisten kehittämää mallia.
Ruotsalaisessa kaiteessa ruuviongelma on hoidettu piilottamalla ne kaiteen pinnasta. Lehtosen mukaan kaiteessa on kuitenkin muita puutteita.
– Kaidetta ei ole mitoitettu kestämään raskaan liikenteen törmäystä. Esimerkiksi Orivedellä ruotsalaisen kaidetyypin läpi ajoi yksi kuorma-auto.
– Lisäksi paikalla oli linja-autoturma. Siinä kaiteen johde tunkeutui linja-auton sisään ja auto kulki 300 metriä niin, että johde repi sen sisätiloja. Henkilövahinkoja ei tullut, koska johde meni tavaratilaa pitkin.
Näiden onnettomuuksien jälkeen Tiehallinto päätti alkaa käyttää sveitsiläistä kaidemallia tieosuuksilla, joilla kulkee paljon raskasta liikennettä.
Lehtonen kertoo paneutuvansa vielä kevään aikana Joutsenon ja Lappeenrannan nelikaistatien kaiteen turvallisuuteen.
YLIKONSTAAPELI Jouni Salminen Imatran liikkuvasta poliisista kertoo pistäneensä merkille, että nelikaistatiellä on ollut yllättävän paljon onnettomuuksia.
Kaiteen mahdollisista rakenneongelmista hän ei sen sijaan ole kuullut.
– Yleensä syy onnettomuuteen löytyy ratin ja penkin välistä. Nopeus nostetaan liian suureksi ja ohituksen jälkeen omalle kaistalle palattaessa ei hallitakaan enää autoa, Salminen sanoo.
Tieosuudelle sattui viime ja toissavuotena kumpanakin seitsemän onnettomuutta. Vuonna 2004 onnettomuuksia oli kahdeksan. Yhdessäkään onnettomuudessa ei ollut henkilövahinkoja.
Kaiteesta ei ole tullut palautetta myöskään Kaakkois-Suomen tiepiirin Lappeenrannan alueen tiemestarille Juhani Valjakalle.
Kuvateksti
Lappeenrannan ja Joutsenon välisellä nelikaistatiellä on sattunut kolmen viimeisen vuoden aikana 22 onnettomuutta.
Kuva: MARLEENA LIIKKANEN