Kylpylän hotelliremontti maksettiin kaupungin kassasta

Lappeenrannan kaupunki rahoitti kylpyläsäätiön 2,1 miljoonan euron remontin varmistaakseen täysimääräiset arvonlisävero-vähennykset. Kaupunginvaltuusto hyväksyi remontin, jossa säätiön piti ottaa remonttilaina.

HEIKKI SOPANEN

Lappeenrannan kylpylän hotelliremontti ei mennyt aivan alkuperäisen rahoitussuunnitelman mukaan. Remontti piti rahoittaa kuntoutus- ja kylpyläsäätiön ottamalla lainalla, mutta 2,1 miljoonan peruskorjaus maksettiinkin kaupungin kassasta.

Huonokuntoinen kylpylähotelli remontoitiin viime vuonna, ja nyt se vastaa nykyajan majoitusvaatimuksia.

Lappeenrannan kaupunki omistaa kylpyläkiinteistöt, ja kaupungin sataprosenttisesti omistama säätiö on niissä vuokralaisena. Säätiön ylläpitämä kylpyläkeskus tarjoaa kuntoutus-, terveydenhuolto-, työterveys- ja kylpyläpalveluja.

Kun kaupunginvaltuusto hyväksyi syksyllä 2005 kylpylähotellin remontin, päätösesityksessä sanottiin, että säätiö ottaa lainan remonttia varten. Lainan vakuudeksi säätiö olisi saanut kaupungilta hotellikiinteistöön haettavat kiinnitykset.

Säätiö olisi saanut käyttää kaupungin siltä perimän vuokran kokonaan lainan kuluihin, ja kaupunki olisi vielä antanut säätiölle puolen miljoonan euron kassalainan rakennusajaksi.

NYT kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kylpylähotellin saneerauskustannukset kirjataan määrärahana kaupungin viime vuoden tilinpäätökseen. Näin siksi, että 2,1 miljoonan euron hotelliremontti onkin maksettu kaupungin kassavaroista eikä säätiön ottamalla lainalla.

Lappeenrannan kaupungin rahoitusjohtaja ja samalla kylpyläsäätiön asiamies Vesa Matikainen sanoo, että muuttuneen rahoituskuvion syy on arvonlisävero.

Kaupunki saa vähentää täysimääräisesti remonttikustannusten 465 000 euron arvonlisäverot, kun taas säätiö ei pystyisi niin tekemään.

– Kylpylällä on niin vähän verollista toimintaa, että se voisi vähentää vain murto-osan alveista, Matikainen kertoo.

Matikaisen mukaan arvonlisäveroasia ei ollut tiedossa silloin, kun remontti hyväksytettiin valtuustolla.

– Sitä selvitettiin pitkään valtuuston päätöksen jälkeen.

SELVITTELYT johtivat siihen, että säätiö ja kaupungin virkamiehet päätyivät suosittelemaan remontin maksamista kaupungin rahoista. Lainaa ei tarvinnut ottaa, kun rahat maksettiin kassasta.

Matikaisen mielestä rahoituskuviossa ei ole mitään ihmeellistä, koska remontti annettiin alun alkaenkin kaupungin toteutettavaksi.

– Kaupungin tilakeskus teetti sen normaalisti, ja nyt asia hoidetaan muodollisesti kuntoon hakemalla valtuustolta hyväksyntä menettelylle.

Matikainen sanoo, että lopputulos on käytännössä aivan sama.

– Säätiö maksaa remonttikustannukset kaupungille takaisin vuokrana sen sijaan, että se kuolettaisi ottamaansa lainaa vuokrarahoilla.

KAUPUNKI tekee säätiön kanssa uuden vuokrasopimuksen, jossa hotelliremontin kustannukset huomioidaan. Matikainen sanoo, että vuokra on tällä hetkellä noin 150 000 euroa vuodessa.

– Tilakeskus, kaupunginlakimies ja säätiö laativat uuden vuokrasopimuksen, mutta uutta vuokratasoa en osaa sanoa. Tuon tasoisen investoinnin kuoletus kestää 16-20 vuotta.

Matikainen sanoo, että tokihan valtuusto voi päättää, että remontti rahoitetaan, kuten alunperin esitettiin eli säätiön ottamalla lainalla.

– Mutta sitten pitää maksaa myös satojen tuhansien arvonlisäverot.

Kuvateksti

Lappeenrannan kylpylän hotelli kunnostettiin nykyaikaiseksi kaupungin kassavaroilla.

Kuva: PEKKA HÖLKKI

Kirjoittaja:
Heikki Sopanen