MATTI RIIHELÄ
LUUMÄKI. Ylä-Kivijärven säännöstelyn lupaehdot muuttuvat. Itä-Suomen ympäristövirasto antoi maanantaina pitkään pohjustetun ja kauan odotetun ratkaisun, jolla järven pintaa nostetaan lähemmäs järven virkistyskäyttäjien toiveita.
Ympäristölupaviraston ratkaisu tuli hetkellä, jolloin järven historian vähävetisin kesä ja syksy on vielä tuoreessa muistissa. Syyskuun lopulla viime vuonna vedenpinta kävi lukemissa 74.75. Sen alempana se ei ole koskaan ollut.
Kaakkois-Suomen ympäristökeskus esitti ympäristölupavirastolle, että virasto olisi asettanut kevätveden tavoitekorkeudeksi 75.40. Järjestely-yhtiön ja suunnitelmaa vastustaneiden viljelijöiden esitys oli kaksikymmentä senttiä alempana, lukemassa 75.20.
Ympäristölupavirasto pisti ratkaisullaan riidan puoliksi, ja päätyi lukuun 75.30. Samalla virasto ilmoitti, ettei korvattavaa vahinkoa synny. Kenellekään ei aiheudu vähäistä suurempaa haittaa.
YLÄ-KIVIJÄRVEN rannoilla on parituhatta tilaa. Noin 70 prosenttia tiloista antoi suostumuksensa uudelle säännöstelylle suunnitteluvaiheessa, noin 25 prosenttia ei ottanut kantaa ja noin 5 prosenttia vastusti.
– Tässä oli hyvin erilaisia mielipiteitä. Nostoa vastustettiin lähinnä viljelijöiden keskuudessa, kertoo vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksesta.
Viljelijöiden huolena on peltomaiden menettäminen vedenkorkeuden noustessa. Virkistyskäyttäjien toiveena taas on, että vedenpinta säilyisi korkeammalla kuin kuivina kesinä on totuttu.
Visa Niittyniemen mukaan sateisina kesinä uusi säännöstelylupa ei muuta juuri mitään.
– Kuivan kevään jälkeen kuivana kesänä, pinta on kymmenen senttiä nykyistä korkeammalla.
– Jos lupa olisi ollut voimassa viime vuonna, kesän vedenkorkeus olisi ollut juuri sen kymmenen senttiä korkeammalla, selittää Niittyniemi käytännön vaikutusta.
VESIEN PAINUMINEN alas on haitannut järven virkistyskäyttöä yli neljän vuosikymmenen ajan. Järven pintaa laskettiin vuonna 1964 puolella metrillä. Pian sen jälkeen käynnistyi keskustelu siitä, että vedenkorkeutta on nostettava takaisin ylöspäin.
– Totisemmin tarkasteluun asia otettiin viime vuosikymmenen puolivälissä.
Viime vuosina säännöstelyssä on noudatettu epävirallista käytäntöä. Visa Niittyniemen mukaan ympäristölupaviraston ratkaisu periaatteessa vain vahvistaa jo noud atetun käytännön.
– Ei tällä nyt niin hirvittävän suurta merkitystä ole, hän tuumaa kompromissipäätöksestä. Niittyniemi arvelee, että ympäristökeskus tyytyy päätökseen, eikä lähde valittamaan siitä. Kuukauden sisällä selviää, valittavatko jotkut muut.
– Meidän näkökulmastamme päätös on siedettävä, mutta tiedän, että on huimasti mökkiläisiä, jotka olisivat toivoneet vedenkorkeutta selvästi ylemmäs. Toisaalta on myös viljelijöitä, joiden mielestä tämäkin on liikaa.
LUPAA EI oteta käyttöön ennen kuin se on lainvoimainen.
Luvan tullessa voimaan sulamisvesistä voidaan aikaisempaa suurempi osa säilöä järveen varastoon, ja näin vettä piisaa pidemmälle kesään.
– Rannan käyttäjä tuskin pystyy järven luontaisesta vedenkorkeuden vaihtelusta erottamaan, mikä vaikutus tällä säännöstelyn muuttamisella on. Luontainen vaihtelu on niin paljon suurempaa kuin se, mihin nyt puututaan, kertoo Niittyniemi.
Nyt, helmikuun alkupäivinä Kivijärven vedenkorkeus on ollut lukemissa noin 75.35 eli kuutisenkymmentä senttiä korkeammalla kuin viime syksynä.
Kuvateksti
Huopaisenvirran padolla luukut käyvät keväällä hieman eri tahtiin kuin aiemmin, jos ympäristölupaviraston päätös saa lainvoiman.
Kuva: MATTI RIIHELÄ