ANNE KOTIHARJU
LAPPEENRANNAN ja Joutsenon seutukunnan nimeäminen yhdeksi maan kahdeksasta rakennemuutosalueista oli kovan edunvalvonnan tulos. Mukaan pääsy oli viime hetkiin asti epävarmaa.
Koko Kaakkois-Suomeen rahaa tulee lähes 8 miljoonaa euroa. Kansallisiin yritystukihankkeisiin ohjautuu 4,3 miljoonaa, työllisyysperusteisiin investointeihin 3 miljoonaa ja työllisyyspoliittisiin toimiin 450 000 euroa.
Kaakkois-Suomen TE-keskuksen johtaja Jarmo Pirhonen pitää saatua summaa odotettua korkeampana. Rahat menevät Lappeenrannan ohella Kouvolan seutukunnalle. Kouvolan seutukunnalla on Kuusankoski Voikkaan tehtaan lopettamisineen; sinne uponnee suurin osa potista. Lappeenrannassa UPM lakkauttaa kolmessa vuodessa noin 350 työpaikkaa.
– Saatu potti oli iso odotuksiin nähden. Tästä on hyvä jatkaa ja uskon, että näillä saadaan ihan merkittäviä tuloksia.
– Olemme tosi positiivisesti yllättyneitä siitä, että Perlos ei vaikuttanut tuon pahemmin. Tämä saatu summa palautui sille tasolle, mikä meille ehkä ennen Perlosta oli odotettavissa.
– Arvostan valtioneuvoston päätöstä siinä, että näinkin vaalien alla ryhdikkäästi painotettiin muutamia todellisessa muutoksessa olevia alueita eikä ripoteltu rahoja ympäri Suomea.
PIRHONEN arvelee, että ellei lisäohjeita tule, TE-keskus jakaa rahat ”hyviin hankkeisiin”.
– Samoilla yritystuki- ja muilla säännöillä toimitaan kuin tähänkin asti. Etsitään jaossa alueellista tasapainoa, mutta kyllä varmasti vaikuttaa myös se, millä aikataululla on rahoitettavia yrityshankkeita valmiina ja minkälainen työllistävyys niillä hankkeilla on.
Pirhosen mukaan Lappeenrannan mukaan saamisen eteen tehtiin ”hirveän paljon töitä”.
– Loppuun asti vähän epävarmoja oltiin. Lappeenrannan seutukunnan mukaanpääsyssä varmasti painoi myös se, että meillä oli kertoa isoistakin tulevista hankkeista. Esimerkiksi Joutsenmaa saattoi painaa päätöksessä aika paljon.
7,5 miljoonaa on iso lisäraha tukiin.
– Esimerkiksi työllisyysperusteiset investointituet yli kaksinkertaistuvat. Myös yritystukiin tuli mojovasti lisää. Pelkästään KTM:n rahoihin tulee yli 50 prosentin korotus. Lisäraha vaikuttaa niinkin, että meillä on paremmat mahdollisuudet tukea muilla rahoilla sitä muuta maakuntaa ja aluetta.
JOUTSENON kaupunginjohtaja Kari Korkiakoski ilahtui päätöksestä. Rauhan ja Tiurun alueen kehittäminen, Joutsenmaa-hanke, saa vauhtia.
– Esitimme, että meillä olisi käyttötarkoitus, joka toisi pitkässä juoksussa satoja työpaikkoja meidän alueelle. Tämä tarkoittaa sitä, että meillä olisi mahdollisuus reagoida ja toteuttaa Rauha-Tiuruun infraa laajempana. Sitä sinne tulevat uudet toimijat tulevat myös edellyttämään.
Lappeenrannan kaupunginjohtajan Seppo Miettisen mielestä UPM:n päättämät työpaikkavähennykset Kaukaan tehtailta piti ottaa päätöksessä huomioon.
– Lappeenranta on tehnyt kovasti edunvalvontatyötä. Tottakai Kuusankosken tapaus oli niin raflaava, kun lakkautetaan kokonainen tehdas. Seuraavaksi voimakkain isku oli kuitenkin tälle alueelle.
LAPPEENRANNALLA on useita kärkihankkeita.
– Mustolan logistiikkakeskuksen laajentaminen on yksi. Siellä on jo tänä vuonna käynnistyviä hankkeita, jotka tuovat lisää työpaikkoja. Toinen on Pajarilan teollisuusalueen laajentaminen ja kolmas kaupungin vetovoimaohjelma. Neljäs keihäänkärki on yliopiston tutkimus- ja tuotekehitystoiminta.
– Näillä tavoitellaan rakennemuutokseen vastaamista: uusia ja uudenlaisia työpaikkoja ja elinkeinorakenteen monipuolistamista. Näillä on nimenomaan konkreettinen työpaikkavaikutus.
Maakuntajohtaja Timo Puttonen uskoo tukirahaa tulevan vielä lisää.
– 7,5 miljoonaa on päänavaus. Siitä suurin osa menee ilman muuta Voikkaaseen. Veikkaan, että seuraava hallitus melkein ensitöikseen lisäbudjetilla joutuu lisäämän tätä rahaa. Hyvä, että tunnustivat, että ongelmia on.