MATTI RIIHELÄ
LUUMÄKI. Valtiolta ei ole luvassa keppiä eikä porkkanaa maakunnallisen sosiaali- ja terveyspiirin saamiseksi Etelä-Karjalaan.
Perjantai-iltana Luumäellä vieraillut
peruspalveluministeri Liisa Hyssälä toivoo kuitenkin, että kuntapäättäjät jatkaisivat neuvotteluja, vaikka tietääkin niiden olevan vaikeassa vaiheessa.Ministerillä riittää ymmärtämystä päättäjiä kohtaan.Yhdistämiset ja yhteistyökysymykset alueilla ovat hyvin vaikeita asioita. Jokainen ajattelee asioita omalta kannaltaan ja niin, että muutos voi viedä jotakin pois omalta paikkakunnalta. Ei ehkä jakseta nähdä sitä kokonaisuutta ja sitä lisäarvoa, mikä voisi syntyä. Luottamushenkilöt ajattelevat, että osaamista omasta kunnasta lähtee johonkin muualle, häipyy verotuloja ja niin edelleen. Tällaisissa asioissa on paljon synnytystuskia ja kasvukipuja.
VALTIOLLA on ollut hankerahoitusta, jota on voitu käyttää esimerkiksi tällaisten piirien perustamiseen. Se rahoitus loppuu tänä vuonna.
Hyssälä puheista voi päätellä, ettei valtio ole tulossa kätilöksi eikä kummiksi sosiaali- ja terveyspiirille. Olemme heittäneet pallon alueille. Jokainen kunta tekee viime kädessä omat ratkaisunsa. Näin se kunnallinen demokratia toimii. Ja valtio ei siihen demokratiaan puutu?
Meillä ei ole mahdollisuuksia puuttua, koska meil-lä on kunnallinen itsehallinto. Ja puitelaki antaa alueil- le mahdollisuuden esittää selvitykset, miten yhteistyö ja sairaanhoito aiotaan järjestää. Hyssälä sanoo, ettei hän halua olla asiassa tuomarina vaan pikemminkin lääkärinä.
Erilaisia malleja voidaan tietenkin katsoa alueellisista lähtökohdista.
HYSSÄLÄ myöntää, että ministeriössä on puhuttu suurempien yksiköiden puolesta. Isoilla yksiköillä on etunsa. On helpompi rekrytoida henkilökuntaa, kun on iso, vahva yksikkö. Tästä on näyttöä. Suurissa yksiköissä lääkärit tuntevat viihtyvänsä paremmin, koska työoloja niissä pystytään kehittämään ehkä paremmin. Mutta kyllä myös pienet yksiköt ovat tehokkaita. Ei voi sanoa kategorisesti, että aina pitää olla suurta.
Hyssälä toivoo, että Etelä-Karjalassa kortit katsotaan ihan loppuun asti. Kaikki vaihtoehdot kannattaa katsoa. Tulevaisuudessa meillä on iso vanhusväestö ja työvoimapula myös sosiaali- ja terveysalalla kolkuttaa oven takana. Mutta kuten sanoin, minulla on ymmärrystä niitä kuntapäättäjiä kohtaan, jotka miettivät omaa vaihtoehtoaan. Tässäkin asiassa on puolensa ja puolensa. Jokainen kunta tekee viime kädessä omat ratkaisunsa. Näin se kunnallinen demokratia toimii.
Liisa Hyssälä