EEVA SEDERHOLM
Luumäki. – Italian-auto tuli juuri lastaamaan, Ensio Kallionkieli viittaa pihaan kurvaavaan rekkaan.
Verkkaisesti puhuva mies kutsuu itseään jokapaikanhöyläksi. Kielikuva sopii tilanteeseen hyvin, sillä oikeasti Kallionkieli työskentelee kuivaamonhoitajana Luumäen Puukylässä.
Kyseessä on se parempimaineinen Etelä-Karjalan puualan keskittymistä. Samalla kun Ruokolahdella vielä itketään Koivukeskuksen perintöä, Luumäen Puukylässä näyttää tapahtuvan. Kuutostietä ajavat huomaavat säpinän, joka alueen rakennustöistä syntyy.
Arkiaamupäivänä rekkoja tulee ja menee tasaisesti kuivaamon pihalla. Kaksi vuotta sitten yritys laajensi tilojaan ja otti käyttöön koneellisen rimoittamon.
– Koko ajan olemme saaneet kapasiteettimme myytyä. Kyllä meillä tulevina vuosina on edelleen laajennustarpeita.
KALLIONKIELI kertoo ideoineensa Puukylää aikanaan kunnanjohtajan kanssa. Tavoitteena oli perustaa kuivaamoyhtiö. Seudulla on paljon piensahoja, jotka tarvitsevat kuivauspalveluita.
– Ajattelimme, että Puukylä voisi toimia hyvänä sieluna alueelle.
Yritys aloitti toimintansa viisi vuotta sitten, kun osakkaiksi löytyi riittävästi paikallisia yrityksiä ja yksityishenkilöitä. Nyt se kuivattaa noin 45 000 kuutiota puuta vuodessa.
– Tällä tontilla voisimme helposti tuplata määrän 70 000-80 000 kuutioon, Kallionkieli sanoo.
Hänen mukaansa uusi pellettitehdas näyttää, riittääkö Puukylän vetovoima. Tehtaan myötä alueelle voi tulla sitä, mitä koko hankkeella lähdettiin hakemaan: yritysten keskinäistä yhteistyötä.
Kallionkieli uskoo, että pellettitehdas imee puuteollisuutta, joka tarvitsee myös kuivauspalveluita. Toisaalta puun työstämisestä syntyy pellettituotantoon sopivaa hukkatavaraa.
– Siinä meillä olisi valmis paketti koossa, Kallionkieli myhäilee.
TOISTAISEKSI Puukylässä ei voi puhua synergiaeduista. Alueella toimii kuivaamon lisäksi vain Kymi Logmen -niminen höyläämö, joka käyttää sen palveluja harvakseltaan.
– Yritän ostaa mahdollisimman paljon valmiiksi kuivattua tavaraa, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Timo Siekkeli.
Valkealasta Siekkeliä ei siis houkutellut Luumäelle naapurissa sijaitseva alan yritys. Sen teki heräteostos.
– UPM myi sormijatkos- ja hirsilinjat minulle Jurvalassa. Höyrähdin ostamaan koneet, ja niille piti saada järkevä paikka.
Valtatien varressa sijaitseva Puukylä houkutteli. Sieltä on sujuva yhteys myös Valkealaan Siekkelin toiseen yritykseen, joka valmistaa hirsitaloja. Noin 20 prosenttia Kymi Logmenin tuotteista menee sen käyttöön.
Haittaa ei varmasti ollut siitäkään, että Luumäki rakensi tuotantotilat yhtiölle. Siekkeli antaakin kunnan toiminnasta kouluarvosanan 8-9. Valkeala jää numeroihin 6-7.
SELVÄSTI SUURIN osa Kymi Logmenin tuotteista menee japanilaisille talotehtaille. Globaalit markkinat ovat Luumäellä tuttu juttu.
Vaikka puutavara kulkee Japaniin suoraan lähisatamista, laskutus hoituu Kanadan kautta.
Puurakentaminen on Japanissa suosittua, ja maan omat metsät ovat vähissä. Siksi skandinaavisella puulla on hyvä kysyntä. Kymi Logmenilta tehtaat ostavat sitä millilleen haluamansa pituisena.
– Japanilaisten laatuvaatimukset ovat niin kovat, että moni saha sanoo, ettei sinne kannata lähteä, Seikkeli toteaa.
Hyvän hinnan takia kauppa kuitenkin kannattaa.
Yritys on toiminut nyt neljä vuotta. Alussa se valmisti myös hirsitaloja, mutta keskittyy nyt höyläämiseen ja sormijatkosten tekemiseen. Kysyntää riittää, mutta puusta on ollut pulaa.
– Tarttis ottaa kahdesta neljään henkeä lisää töihin toiseen vuoroon. Teen sen, jos puunhankinta saadaan kuntoon. Kyllä niiden pitäis olla jo töissä.