ANNE KOTIHARJU
Lappeenrannan kaupunginjohtaja Seppo Miettinen saa selvityksen Lappeenrannan Energia Oy:n ja vesilaitoksen yhdistämisestä parin viikon kuluttua. Muun muassa tämän sekä Lappeenrannan ja Joutsenon kuntaliitosselvityksen keskeneräisyyden takia oli Miettisen mielestä järkevää jättää maakunnallisen vesihuoltoyhtiön perustamisasia aikalisälle.
Aluekeskus Saimaankaupungin työvaliokunta päätti, ettei vesiyhtiöstä valmistunut perustamisselvitys lähde lausuntokierrokselle kuntiin. Imatra oli jättäytynyt hankkeesta jo tuoreeltaan ja muidenkin kuntien suhtautuminen osoittautui varaukselliseksi. Selvityksessä olivat mukana myös Joutseno, Lemi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari.
– Arvioimme, että tässä tilanteessa ei ole vielä edellytyksiä lähteä pyytämään lausuntoja. Vaatii lisäaikaa ja lisäselvityksiä, voiko sitä joltain pohjalta saada myönteisesti eteenpäin.
MIETTINEN ei halua vielä etukäteen arvioida energiayhtiön ja vesilaitoksen yhdistämisen todennäköisyyttä. Yhdistämistä selvittää Kaupunkiyhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Tom Hultinin vetämä työryhmä.
– Raportti menee kaupunginhallitukseen. Tarkoitus on selvittää, onko järkevää perustaa erillinen Vesi Oy, josta meillä on jo olemassa periaatepäätös, vai onko järkevää perustaa yhteinen vesi- ja energiayhtiö.
Miettisen mukaan yhteisen yhtiön edut voivat liittyä verkostojen rakentamiseen sekä muun muassa asiakaspalveluun, myyntiin ja laskutukseen.
Tom Hultin kertoo, että Jyväskylään on perustettu vastaavanlainen vesi- ja energiayhtiö.
– Palaute on ollut voittopuolisesti erittäin myönteistä. Tämä on hyvin mielenkiintoinen asia, laajemminkin tarkasteltuna.
ENERGIAYHTIÖN toimitusjohtaja Reijo Kolehmainen pitää selvänä, että jos Joutseno ja Lappeenranta yhdistyvät, pitää myös niiden energiayhtiöt yhdistää. Vesilaitoksen verkostoinsinööri Arvi Seppäsen mukaan vesilaitokset on samoin tarkoituksenmukaista yhdistää, ilman kuntaliitostakin.
Reijo Kolehmainen toteaa, että energiayhtiön ja ja vesilaitoksen yhdistäminen on omistajan tahdosta kiinni.
– Kyllä ne sopisivat yhteen ihan hyvin, mutta miten paljon siitä on saatavilla synergiahyötyjä, on hämärän peitossa. Verkostoista niitä tulisi eniten. Yksi olennainen kysymys on se, miten rahoitus hoidetaan. Energiayhtiö on erittäin velkainen eikä sen velkakuormaa pysty lisäämään.
Kolehmaisen mielestä paras marssijärjestys olisi se, että ensin olisi syntynyt maakunnallinen vesiyhtiö.
VESILAITOKSELLA on edessä suurinvestointi, noin 40 miljoonan euron jätevedenpuhdistamo. Kaupunginjohtaja Miettinen korostaa, että maakunnallisessa vesiyhtiössä muut kunnat eivät olisi joutuneet investoinnin maksumiehiksi.
– Siitä ei missään tapauksessa ollut kyse. Lappeenranta itse vastaa investoinneistaan. Lappeenranta nyt katsookin ensin tämän jätevesilupahakemuksen ratkaisun. Lisäksi Lappeenrannan kaupungin on vielä ennen kesälomia ratkaistava, perustetaanko yhteinen Kaukaan Voima Oy UPM:n kanssa. Se on aivan oma erillinen hankkeensa.
Jätevedenpuhdistamo pitää rakentaa vuoteen 2010 mennessä, jos uusi ympäristölupa on tuolloin lainvoimainen. Kaupunki hakee lupaa jätevesien johtamiselle Rakkolanjokeen. Jos lupapäätös kaikesta huolimatta vaatii jätevesien johtamista Saimaaseen, Miettisen mielestä parasta olisi yrittää yhteistä jätevedenpuhdistamoa UPM:n kanssa. Tähän mennessä UPM ei ole lämmennyt jätevesiyhteistyölle.
Lappeenrannan
Energia Oy
Noin 160 työntekijää, voimalaitoksessa noin 40
Liikevaihto noin 65 miljoonaa euroa
Toimialueena sähköverkossa Lappeenranta, Lemi, Savitaipale, Taipalsaari ja Ylämaa; kaukolämpöverkko Lappeenrannassa.
Maksaa kaupungille korkona vuodessa noin 6 miljoonaa euroa (tuloutusta).
Lappeenrannan
vesilaitos
Noin 50 työntekijää
Toimialueena Lappeenranta; Lemin ja Taipalsaaren kanssa jätevesisopimus.
Liikevaihto runsaat 10 miljoonaa euroa.
Tulouttaa kaupungille vuosittain runsaat miljoona euroa.