Opiskelija Aakko sai vaalitentistä riittävät vastaukset kysymyksiinsä

Kansanedustajaehdokkaiden mielestä Etelä-Karjalassa riittää kuudesta yhdeksään kuntaa. Terveyspiiriä kannattivat muut paitsi Anneli Kiljunen. SAK:n räväkän mainoksen tuomitsivat kaikki ehdokkaat.

URPO LAANINEN

LAPPEENRANTA. Teknillisen yliopiston opiskelija Antti Aakko sai Etelä-Saimaan lauantaisessa vaalitentissä toivomansa vastaukset eteläkarjalaisilta kansanedustajaehdokkailta. Aakko kysyi heidän mielipidettään lukukausimaksuista.

Vain Anu Urpalainen (kok.) ja Marjo Huuhilo (kesk.) olivat valmiita harkitsemaan lukukausimaksuja EU:n ulkopuolisten maiden opiskelijoille. Muiden viiden ehdokkaan mielestä opiskelun on oltava kaikille ilmaista. Osa opiskelijoista tulee köyhistä kehitysmaista.

Antti Aakko piti muutenkin hyvänä, että vaalitentissä käsiteltiin opiskelijoiden asioita. Niiden takia hän tuli seuraamaan keskustelua, jota hän piti hyvänä ja laaja-alaisena.

Aakon mielestä kaikissa ehdokkaissa oli selvää kansanedustaja-ainesta.

Toista mieltä oli tiiviisti keskustelua seurannut eläkeläinen Heikki Räsänen. Ehdokkaat jatkavat joka neljäs vuosi samaa vanhaa rataa. He tarjoavat rokkaa, mutta sitten heitä ei näy. Samat asiat luvataan, mutta lupauksia ei lunasteta.

– En luota poliitikkoihin. He sanovat, että poliittisia virkanimityksiä ei tehdä, mutta niitä tapahtuu, Räsänen viittasi muiden muassa kokoomuksen kansanedustajan Jari Vilenin valintaan Unkarin suurlähettilääksi.

ETELÄ-SAIMAAN vaalitenttiin puolueet olivat nimenneet edustajikseen Anu Urpalaisen ja Marjo Huuhilon lisäksi Hanna-Kaisa Lähde-Summasen (vihr.), Anneli Kiljusen (sd.), Jorma Kallion (sd.), Kyösti Harjun (kesk.), Reijo Paajasen (kok.) ja Antti Jarvan (kd.).

Vaalitentti houkutteli aika paljon äänestäjiä, joskin suuri osa ehti vaihtua kahden tunnin aikana. Yleisö teki myös paljon kysymyksiä.

Ehdokkaat osasivat vastata aika hyvin faktakysymyksiin, joskin vain Lähde-Summanen, Kiljunen, Paajanen ja Urpalainen tiesivät tarkasti, montako kuntaa Etelä-Karjalassa on. Niitähän on kaksitoista.

EHDOKKAISTA kukaan ei kannattanut pakkoliitoksia, mutta kaikki olivat samaa mieltä, että Etelä-Karjalassa on vaalikauden päättyessä nykyistä vähemmän kuntia. Urpalainen, Paajanen ja Jarva uskoivat, että kuntien määrä puolittuu noin kuuteen.

Lähde-Summanen ja Huuhilo olivat kahdeksan kunnan kannalla, Kiljunen veikkasi kuuden ja kahdeksan väliltä, Harju taas yhdeksää.

Kallion mielestä Etelä-Karjalassa tarvitaan kaksi vahvaa kasvukeskusta, Lappeenranta ja Imatra.

ETELÄ-KARJALAN tärkeintä ajankohtaista yhteistyöhanketta, sosiaali- ja terveyspiirin perustamista kannattivat kaikki muut paitsi Anneli Kiljunen.

Myös imatralaisehdokkaat Anu Urpalainen ja Antti Jarva pitivät hyvänä Lappeenrannan kaupungin kompromissiesitystä. Terveyspiiri on mahdollista perustaa aidolta ja terveeltä pohjalta.

Kiljunenkaan ei ole kaatamassa terveyspiiriä, vaikka hänen mielipiteensä on kielteinen. Hän ei halua uutta väliporrasta, vaan ajaa päätöksentekoon läpinäkyvyyttä. Kiljunen pitää parempana vahvoja kuntia, ja terveydenhoito olisi parempi hoitaa isäntäkuntamallilla.

SAK:N räväkkä ja paheksuttu vaalimainos öykkäripohatasta ei saanut tukea keneltäkään, ei edes demariehdokkailta.

– En pitänyt mainoksesta. Se ei lisää yhteistyötä työntekijöiden ja yrittäjien välillä, Anneli Kiljunen sanoi.

– Vaalimainos kuuluu omaan humoristiseen tyylitajuun. Se ei näyttänyt kivalta katsottavalta, Jorma Kallio totesi.

Antti Jarvan mielestä amerikkalainen tapa mollata vastustajia ei sovi Suomeen. Marja Huuhilo ja Kyösti Harju sanoivat SAK:n mainoksen ylittäneen hyvän maun rajat.

– Yrittäjänä koen mainoksen törkeäksi, Reijo Paajanen sanoi.

Hanna-Kaisa Lähde-Summanen arvioi SAK:n kampanjan onnistuneen, jos päämäärä oli provosoida ja herättää keskustelua, vaikka hänestäkin mainos oli moraalin rajoilla. Anu Urpalainen ihmetteli, mistä Suomeen löytyy tällaisen jälkeen uusia yrittäjiä ja kuinka nuoret saadaan kiinnostumaan yrittäjyydestä.

DIGIAIKAAN siirtymiselle halusi ehdokkaista lisäaikaa vain Reijo Paajanen. Hän ehdotti kolmen vuoden jatkoaikaa nykyisille lähetyksille. Muiden mielestä asia ei siirtämällä parane. Ihmisillä on ollut aikaa varautua digiajan tuloon.

Ruuan arvonlisäveron alentamista kannattivat Harju, Huuhilo, Jarva ja Urpalainen. Viinaveroa korottaisivat muut paitsi Kallio.

Talkootyön verollepanon tuomitsivat kaikki, samoin poliittiset virkanimitykset. Lisäydinvoimalle sanoivat kyllä Urpalainen, Paajanen, Kallio ja Harju.

Venäjän tuontisähköä ja maakaapelin vetämistä Viipurista Lappeenrantaan ei kannattanut kukaan. Turpeen lisäkäyttö sai tukea Harjulta, Huuhilolta ja Paajaselta.

MIKA STRANDÉN

Kuvateksti

Eila Rantalainen kävi tentin aikana selvittämässä ehdokas Kyösti Harjulle (ylhäällä) ruuan arvonlisäveron alentamisen vaikutuksia. Indeksin takia eläkkeet eivät silloin nousisi. Heikki Räsänen (alhaalla vasemmalla) moitti poliitikkoja lupausten rikkomisesta. Eila Kokkola (alhaalla oikealla) kuiski vaalitentin juontajalle Vesa Surakalle kysymyksensä pieneläkeläisten verotuksen alentamisesta.

Kirjoittaja:
Urpo Laaninen