MATTI RIIHELÄ
LEMI. Lemin menot ovat nousseet liian nopeaan
tahtiin tuloihin nähden. Viime vuonna kunnalle
kertyi yli 750 000 euron alijäämä ja tulorahoitus on kriisissä.
Varsinainen kriisikunta Lemi ei kuitenkaan
toisenkaan alijäämäisen vuoden jälkeen ole.
Kunnankamreeri Pentti Pitkänen muotoilee asian näin:
Lemi ei ole hirveän lähellä
kriisikunta-statusta. Paljon syvemmälle pitäisi
vielä mennä ennen kuin siihen tilaan joutuisimme.
Sanojensa vakuudeksi Pitkänen esittelee Suomen
viidentoista kriisikunnan tunnuslukuja. Lemillä
ne mittarit eivät täyty, mutta ahtaalle kunta on seuraavina vuosina joutumassa.
HUOLESTUTTAVINTA Lemillä on, että taseessa ollut
ylijäämä on syöty, ja taseen alijäämä vuoden lopussa oli 87 000 euroa.
Tänä vuonna kunta rimpuilee talousarvionsa
tasapainoon. Seuraavina vuosina on mietittävä,
miten kertyneet alijäämät katetaan.
Alijäämän voi kattaa useamman vuoden aikana. Ensi
vuoden talousarviosta ja seuraavien vuosien
taloussuunnitelmista on tehtävä ylijäämäisiä.
KUNNANHALLITUKSEN puheenjohtaja Antti Okko (kok.)
arvelee, että päättäjät ajattelivat vuoden 2005
huonot ajat sen tien ohimeneviksi.
Viime vuosi oli päättäjille yllätys ja herätys myös.
Vuoden 2005 alijäämäisyys selittyi Palolakodin
laajalla kosteusvaurioremontilla ja kodin
asukkaiden evakkokuukausilla remonttia paossa.
Viime vuonna kunnan yllätti erikoissairaanhoidon
menojen mahdottomalta tuntunut kasvu. Kunnalta
hupeni erikoisairaanhoitoon viime vuonna noin 2,5
miljoonaa euroa. Se oli noin 400 000 euroa
arvioitua enemmän. Kunnan 12,6 miljoonan euron
käyttömenoista erikoissairaanhoito nielaisi viidenneksen.
Myös päivähoidon menot kasvoivat tuntuvasti.
Lasten ja perheiden palvelut kasvoivat parikymmentä prosenttia.
Myös vesihuoltoon kuluu paljon, yli 220 000 euroa
verovaroja. Vesimaksut pitäisi kaksinkertaistaa, jotta ne kattaisivat menot.
Kunnankamreeri Pitkänen myöntää, että viime
vuoden tilinpäätös on heikoin sinä aikana, jonka
hän on Lemillä töissä ollut. Pitkänen aloitti 1980-luvun alkupuolella.
Joskus alijäämät olivat 500 000600 000
silloista markkaa, mutta eivät koskaan tällaisia kuin nyt.
Ongelmat ovat tulorahoituksen puolella. Menot
ovat kasvaneet enemmän kuin tällä tulopohjalla olisi mahdollista.
Menoihin pitäisi pystyä puuttumaan. Löytyisikö
palveluista jotain sellaista, joista voisi
luopua, Pitkänen ja Okko pohtivat yhdessä.
Mitään ylityslupia nyt ei voida miettiä. Sen
sijaan on harkittava, miten palvelut asetetaan, Okko sanoo.
KUNNASSA on käynnissä palvelustrategiatyö. Se valmistunee ennen kesälomia.
Tämän vuoden talousarviossa kunta on pysynyt.
Mitään helpotuksia alkuvuosi ei ole tuonut, mutta ei takaiskujakaan.
Jos talousarvio ei pysy loppuun saakka
tasapainossa, joudutaan kunnassa keskustelemaan
ehkä henkilökunnan lomautuksista. Ihan uusi ilmiö
ne eivät Lemillä olisi. Edelliset lomautukset
toteutettiin 1990-luvun alkupuolella.
Tuleviin investointeihin heikko tilinpäätös
heijastuu myös. Investoinnit joutuvat
kriittisempään tarkasteluun, koska kunnan on hoidettava ne velkarahalla.
Viime vuodelta kunnalle kertyi korkotuloja 46 000
euroa. Tänä vuonna kunta on ottanut puolen
miljoonan euron lainan, ja korkotulot vaihtuvat siis korkomenoiksi.
Kassaa varten kunta ei ole joutunut hakemaan
tilapäisvippejä. Vuodenvaihteessa kassan
riittävyys oli 13 päivää. Hyvän riittävyyden rajana on pidetty 30 päivää.
Kassa on ohuempi kuin ennen, mutta se ei ole varsinainen ongelma.
TULOVEROPROSENTTIA Lemi nosti täksi vuodeksi
prosenttiyksikön, 18,5:een. Se tuo lisätuloja
noin 300 000 euroa vuodessa. Uusia suunnitelmia
tuloveroprosentin korottamisesta ei ole.
Nykyisiä päättäjiä ja valtuuston kokoonpanoa
kunnankamreerin mielestä Lemin ahdingosta ei voi syyllistää.
Tämä tilanne on ollut ihan toiminnasta syntyvää.