TENHO TIILIKAINEN
Veden pärskeitä Imatrankosken vanhassa uomassa saadaan lähivuosina nähdä vain koskinäytösten aikana.
Tutkija Virpi Kaisto Etelä-Karjala-instituutista uskoo kuitenkin, että pitkällä aikavälillä Imatrankoski saattaa jälleen virrata vapaana. Kaisto on omassa tutkimushankkeessaan selvittänyt Imatrankosken ennallistamista ja matkailuedellytysten kehittämistä. Kaisto esitteli tutkimustuloksiaan keskiviikkona Imatralla.
– Lähivuosina vesi palaa Imatrankoskeen vanhaan tapaan koskinäytösten aikana. Suomessa on kuitenkin useita arvokkaita koskimaisemia, jotka on kahlittu 1900-luvulla sähköntuotannon tarpeisiin. Suurella todennäköisyydellä monet näistä koskista palautetaan alkuperäiseen tilaansa, niin myös Imatrankoski, Kaisto ennakoi.
Hänen mukaansa muun muassa Ranskassa Loire-joen patoja ja voimaloita on purettu. Sama voi olla edessä myös Suomessa, jos ja kun ympäristön paine joen vapauttamiselle kasvaa riittävän suureksi. Mikään pato ei ole ikuinen.
IMATRAN padot ja voimalaitokset omistavan Fortum Power and Heat Oy:n edustajat eivät olleet keskiviikkona tutkimuksen julkistamistilaisuudessa mukana.
Yhtiön vesivoimarakentamisesta Suomessa vastaava aluepäällikkö Jouko Maaranta sanoo, ettei yhtiön kanta Imatrankosken ennallistamiseen ole miksikään muuttunut viimeisen vuoden aikana. Yhtiössä ei nähdä järkevänä purkaa jo rakennettua vesivoimaa. Maarannan mielestä keskustelu ilmastonmuutoksesta ja sen hillitsemiseksi tarvittavista toimista päin vastoin puoltaa vesivoiman lisärakentamista myös Suomessa.
Vaikka mikään pato ei olisikaan ikuinen, niin Maarannan mukaan Imatrankosken padossa ei ole vähään aikaan näköpiirissä tarvetta suurille korjausinvestoinneille.
– Ei ainakaan kahteenkymmeneen vuoteen. Voimalaitosten koneistojen elinkaari on noin 50 vuotta, patojen huomattavasti pidempi.
TUTKIJA Virpi Kaiston mielestä Imatrankosken matkailullisen vetovoiman kasvattaminen onnistuu ilman suuria pääomia muun muassa yhteistyötä lisäämällä ja pieniä parannuksia tehden.
– Imatrankosken kansallismaisemaa voidaan kehittää parhaiten pienin, mutta konkreettisin toimenpitein. Imatrankosken suurin arvo on kosken ja sitä ympäröivän kansallismaiseman oma historia. Maisemaa, puistoja ja rakennuksia on kunnostettava ja hoidettava niiden arvon mukaisesti, Kaisto vaatii.
KOLME vuotta Imatralla asunut Jaana-Liisa Lääperi kutsuu koskea Imatran omaksi jutuksi, jolla on imagollinen merkitys koko kaupungille.
– Kyllä vapaana virtaavalla koskella olisi varmasti piristävä vaikutus myös Imatran alueen matkailulle, Lääperi sanoo.
Tätä taustaa vasten Lääperi ei täysin tyrmää ajatusta, että imatralaiset joutuisivat jotakin myös maksamaan kosken ennallistamisesta.
– Jokin pieni, todella pieni summa voisi tulla kyseeseen.
Kaikki eivät vapaana vellovasta koskesta niin kauheasti piittaa.
– Ei sen tarvitse koko ajan kuohua. Minulle riittävät kesäiset koskinäytökset oikein hyvin. En oikein usko, että kosken ennallistamisella olisi suurta matkailullista merkitystä. Enkä saletisti ole valmis tällaisesta mitään maksamaan, Pirjo Muhonen sanoo.
Samaa mieltä maksusta on myös Imatrankosken ohi työkseen kulkeva Päivi Laitinen. Maksajan pitää olla joku muu kuin tavallinen imatralainen, jos ennallistaminen maksua vaatii.
– Vaikea sanoa, mikä olisi vapaana kuohuvan kosken matkailullinen merkitys. Imatra tunnetaan koskestaan ja Valtionhotellistaan. Kenties koski voisi ainakin kesäaikaan kuohua pidempään kuin se nyt kuohuu koskinäytösten aikaan, Laitinen miettii.
Kuvateksti
Imatrankoski on Jaana-Liisa Lääperin (vas.), Pirjo Muhosen (alh.) ja Päivi Laitisen (ylh.) mielestä Valtionhotellin ohella Imatran tunnetuin ja tärkein matkailunähtävyys.
Kuva: MIKA STRANDÉN