Aivoinfarktin saaneiden hoito tehostuu Lappeenrannassa

Videoyhteys Helsinkiin mahdollistaa aivotukoksen liuotushoidon ympäri vuorokauden Etelä-Karjalan keskussairaalassa. Potilaan pitää lähteä hoitoon heti kun oireet ilmenevät.

LEENA SALLINEN

Aivoinfarktipotilaiden hoito paranee Etelä-Karjalan keskussairaalassa. Toukokuun alusta siellä voidaan antaa aivotukoksen liuotushoitoa myös iltaisin, todennäköisesti ensi vuodesta ympäri vuorokauden.

Tähän asti hoitoa on voitu antaa vain virka-aikana, koska ratkaisun sen tarpeesta ja aloittamisesta tekee neurologian erikoislääkäri.

Etelä-Karjalan keskussairaalassa ei ole ole neurologian iltapäivystystä, eikä sitä nytkään aloiteta.

Sen sijaan vapun jälkeen keskussairaalassa otetaan käyttöön videoyhteys Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) neurologian päivystykseen, jossa erikoislääkäri tekee tarvittavan päätöksen.

Neurologian ylilääkäri Heikki Numminen Etelä-Karjalan keskussairaalasta kertoo, että videoyhteys mahdollistaa lääkärien konsultoinnin sairaaloiden välillä. Hän muistuttaa, että sairaalan aivohalvausyksikkö hoitaa muuten potilaita ympäri vuorokauden.

– Etelä-Karjalan keskussairaalassa on vuosittain noin 300 aivohalvauspotilasta. Ainakin 30:lle heistä videoyhteys tuo lisäapua, Numminen arvioi.

Aivohalvauksista neljä viidesosaa on aivoinfarkteja eli aivotukoksia, muut aivoverenvuotoja.

Liuotus on aivotukoksen hoitomuoto. Se pitää aloittaa kolmen tunnin kuluessa potilaan oireiden alkamisesta.

Nummisen mukaan on olennaisen tärkeää, että potilas tai hänen omaisensa tunnistaa oireet.

Niistä tavallisimpia ovat esimerkiksi puhekyvyn menetys, käden muuttuminen voimattomaksi ja kasvojen vääristyminen.

Oireet ovat yleensä kivuttomia, joten monet aivoinfarktipotilaat jäävät kotiin niitä ihmettelemään.

– Heti soitto hätänumeroon 112 eikä terveyskeskuksen päivystykseen, neuvoo Numminen.

Toistaiseksi vasta puolet Suomen keskussairaalapiireistä pystyy antamaan liuotushoitoa ympäri vuorokauden.

– Videopalvelulla on tarkoitus auttaa pienempiä sairaaloita, joissa raskasta päivystystä ei voida järjestää, kertoo neurologian professori Markku Kaste Helsingin yliopistosta.

Tarkoitusta toteuttaa Telestroke-hanke, jossa ovat mukana Etelä-Suomen lääninhallitus sekä Helsingin, Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirit.

– Suomi on Euroopan paras maa aivoinfarktin liuotushoidossa. On kuitenkin alueellista eriarvoisuutta, jota tämä projekti yrittää vähentää.

Telestroke-hanke tuo videoyhteyden alueellisiin keskussairaaloihin aluksi iltakymmeneen saakka. Professori Kasteen mukaan voimavarat eivät toistaiseksi riitä HYKS:n Meilahden sairaalassa sen myöhempään palveluun. Ensi vuonna videoyhteyden pitäisi pelata Lappeenrantaankin ympäri vuorokauden.

Pidemmän tähtäimen tavoitteena on saada kaikki suomalaiset yhdenvertaiseen asemaan liuotushoidon saannissa.

Aivoinfarktin saa vuosittain lähes 12 000 suomalaista. Se on maassamme kolmanneksi yleisin kuolinsyy sepelvaltimotaudin ja syövän jälkeen.

Aivoinfarkti myös huonontaa ihmisten elämänlaatua enemmän kuin mikään muu sairaus. 10 prosenttia joutuu vammojensa takia pysyvään laitoshoitoon.

Jos aivotukoksen liuotushoito alkaa 70 minuutissa, neljä viidestä potilaasta parantuu. 90 minuutissa alkanut liuotus parantaa vielä kaksi kolmannesta potilaista.

Liotushoito kestää noin tunnin, mutta sen jälkeen monilla potilailla on pitkä kuntoutus. Kaikille aivoinfarktipotilaille liuotushoitoa ei voida antaa esimerkiksi muiden sairauksien takia.

Etelä-Karjalan keskussairaalassa aivoinfarktipotilaista kaksi kolmasosaa on kotona puolen vuoden kuntoutuksen jälkeen.

Kuvateksti

Ylilääkäri Heikki Numminen esittelee web-kameraa ja laitetta, joiden välityksellä konsultoidaan aivoinfarktipotilaan hoitoa. Asiasta pidettiin tiistaina koulutustilaisuus Etelä-Karjalan keskussairaalassa.

Kirjoittaja:
Leena Sallinen