Lappeenrannassa leivotaan kaksi päivää Suomelle luovuusstrategiaa

Kaksipäiväisessä innovaatioparlamentissa iso joukko eri alojen huippuasiantuntijoita pohtii, millä eväillä suomalainen luovuus ja osaaminen pärjäävät jatkossa nopeasti muuttuvassa maailmassa.

MATTI SAARELA

LAPPEENRANTA. Keskiviikkona Lappeenrantaan tuli junalla suuri joukko viisaita miehiä ja naisia yhteiskunnan ja yrityselämän eri alueilta. Päivän sana on innovaatio. Ajatuksen pitää kulkea kuin kiskoilla ja mielellään myös lentää.

Kaupungissa kokoontuu Maailman henkisen omaisuuden päivän ja Suomalaisen keksijän päivän merkeissä maailmanhistorian ensimmäinen innovaatioparlamentti. Kokouksen järjestävät kauppa- ja teollisuusministeriö, Patentti- ja rekisterihallitus, Keksintösäätiö, Lappeenrannan kaupunki sekä suuri joukko yrityksiä metsäjätit Stora Enso ja UPM muiden mukana.

Tervehdyspuheessaan Lappeenranta-saliin kokoontuneille kokousedustajille kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Järvenpää (kok.) muistutti, että Lappeenranta valittiin jo vuosi sitten Suomen innovatiivisimmaksi kaupungiksi.

Lappeenrannan innovatiivisuus näkyi myös innovaatioparlamentin kokoonpanossa. Jos Suomi pitää kääntää uusille raiteille, niin erityisen hyviä vaihdemiehiä löytyy osanottajaluettelon perustella paljon Lappeenrannan teknillisen yliopiston professorikunnan ja tutkijoiden joukosta.

MYÖS Imatran ideageneraattori, puhemies Riitta Uosukainen oli oma energinen, innovatiivinen ja räiskyvä itsensä, kun hän puhui seminaariväelle. Yli 20 vuotta valtakunnanpolitiikassa kokoomuksen kansanedustajana ja ministerinä vaikuttanut Uosukainen ei säästellyt sanojaan, kun hän kehui uuden sinivihreän hallituksen pyrkimyksiä.

– Sinivihreän hallituksen yhdistäviä arvoja ovat ihmisen ja luonnon tasapaino, vastuu ja vapaus, välittäminen ja kannustaminen sekä sivistys ja osaaminen, Uosukainen hehkutti.

Uosukaisen mukaan tähän myös innovaatioparlamentti voi nojautua työssään.

– Huippuyksiköitä ei perusteta, ne syntyvät, ja tälläkin alueella on mahdollisuutensa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kareltek, Humak, Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu ja metsäteollisuuden johtavat tutkimuslaitokset edustavat monenlaista osaamista, ja jos jokainen tahtoo tehdä parhaansa, onnistutaan myös innovoimaan, Uosukainen maalaili kotimaakunnan mahdollisuuksia.

Erityisesti Uosukainen kiitteli edellä mainittuja toimijoita Venäjä-osaamisesta.

Esimerkkinä siitä, miten huippuosaamisen yksiköitä voi syntyä, hän mainitsi Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kuvataideyksikön, josta tulee Uosukaisen mukaan pian Saimaan kulttuuriakatemia.

– Siitä tulee Suomen suurin taideoppilaitos. Sen taso on korkea ja oppilaitos tekee yhteistyötä 250-vuotiaan Pietarin Akatemian kanssa, Uosukainen muistutti.

VIDEOYHTEYDEN kautta oman tervehdyksensä innovaatioparlamentille lähettänyt kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) puhui innovaation pullonkauloista. Hänen mukaansa yksi merkittävä vaikeus liittyy asenteisiin. Meillä ajatellaan usein, että innovatiivisuus ja markkinahenkisyys olisivat jollakin tavalla toistensa vastakohtia.

Innovaatioyliopistoidean esikuvana pidetään usein Bostonissa toimivaa maailmankuulua teknillistä yliopistoa, Massachusetts Institute of Technologya.

– Siellä bisnesmaailma ja tutkijayhteisö tekevät yhteistyötä, joka toimii tehokkaasti, Pekkarinen muistutti ja perusteli käsitystään MIT:n tukijoiden lukuisilla Nobel-palkinnoilla.

Pekkarisen mukaan runsas panostaminen tutkimukseen ja tuotekehittelyyn ei riitä, jos innovaatioita ei pystytä tuotteistamaan kaupallisiksi tuotteiksi.

Samaa mieltä oli aikaisemmin maailman suurimman it-alan konsulttiyrityksen Accenturen Pohjoismaiden johtajana toiminut Winnovation Oy:n toimitusjohtaja Markku Silén.

SILÉN muistutti, ettei ratkaisevaa ole se, miten paljon rahaa tutkimukseen ja tuotekehittelyyn laitetaan, vaan se, millaisia tuloksia siitä saadaan.

Silén myös varoitti tuudittautumasta siihen uskoon, että uutta luovat mukavat työt jäävät tänne Suomeen, vaikka itse tuotanto siirtyy niin kutsuttuihin kehittyviin maihin.

Esimerkiksi Accenturen palveluksessa on jo nyt yksin Intiassa kymmeniä tuhansia työntekijöitä. Silénin mukaan kehittyvissä talouksissa syntyy ennen pitkää myös oman alansa innovaattoreita. Niissä: syntyy uusia keksintöjä, vallankumouksellista muotoilua, tuoreita brändejä ja kokonaan uusi tuotannon aloja.

JOHANNA KANNASMAA

Kuvateksti

Innovaatioparlamentti aloitti työnsä jo junassa matkalla Helsingistä otsikolla Suomi uusille raiteille. Lappeenrannassa vastassa olivat edellisen vuosisadan sotilaspukeutumisen innovaatioita esitelleet rakuunat.

Kirjoittaja:
Matti Saarela