ILPO LESKINEN
VENÄLÄINEN arkeologi Aleksandr Saksa on nyt väitellyt kahdessa maassa. Hän on tehnyt väitöskirjan rautakautisesta Muinais-Karjalasta sekä Suomessa että Venäjällä. Saksan venäjänkielinen väitöskirja tarkastettiin Pietarissa 21. maaliskuuta.
Inkeriläinen Saksa väitteli aiheesta Joensuun yliopistossa vuonna 1988. Koska suomalainen tohtorintutkinto ei päde Venäjällä, Saksan oli väiteltävä sikäläisen käytännön mukaisesti omassa tutkimuslaitoksessaan.
Saksan venäläinen väitöskirja on suomalaisen väitöskirjan täydennetty ja päivitetty laitos.
HELSINGIN yliopiston arkeologian dosentti Pirjo Uino osallistui Saksan väitöstilaisuuteen. Uino on myös perehtynyt Karjalan rautakauteen ja tehnyt tutkimusyhteistyötä Saksan kanssa 1980-luvulta alkaen.
Kun väitöskirja julkaistaan syksyllä, se lisää Uinon mukaan olennaisesti venäläisten Karjala-tietämystä.
– Saksan tutkimus tuo venäläisille mahdollisuuden tutustua Karjalan arkeologian uusiin tutkimustuloksiin.
Edellinen laajempi teos on julkaistu 1980-luvulla. Suomalais-venäläinen tutkimus on Uinon mukaan tuottanut tämän jälkeen runsaasti uutta aineistoa.
SAKSAN TUTKIMUKSEN monitieteisyys on Suomessa arkipäivää, mutta Uinon mukaan monitieteisyys on Venäjällä harvinaista.
Saksa on tehnyt Karjalan asutushistorian kokonaisselvityksen arkeologisen aineiston, luonnontieteen tulosten ja historiallisten lähteiden perusteella.
Tutkimuksessa tarkastellaan Uinon mukaan samalla kertaa Kannaksen ja Laatokan Karjalan luonnonmaiseman ja kulttuurihistoriallisen maiseman kehitystä sekä uusia arkeologisia, geologisia ja paleoekologisia tutkimuksia.
RAUTAKAUTTA ja keskiaikaa tutkiva Saksa on Venäjän tiedeakatemian vanhempi tutkija ja Joensuun yliopiston historian dosentti. Hän on tehnyt arkeologisia kaivauksia Kannaksella ja Laatokan Karjalassa vuodesta 1978 lähtien.
Hän osallistui 1970-luvulla opiskelijana Käkisalmen linnan kaivauksiin, josta Karjala-kiinnostus alkoi.
SUOMEA JA VENÄJÄÄ puhuva Saksa on Uinon mukaan suomalais-venäläisen tutkimusyhteistyön keskeinen henkilö.
– Suomen lähialueilla tehty tutkimusyhteistyö henkilöityy pitkälti Aleksandr Saksaan. Hän on ollut yhteisten kenttätöiden keskushenkilö ja tuonut venäläisen Karjala-tutkimuksen suomalaisten ulottuville.
Viime vuosina Saksa on tullut tutuksi Viipurin keskiaikaisen kaupungin kaivausten johtajana.
Kuvateksti
Aleksandr Saksa on johtanut useana vuonna Viipurin keskiaikaisen kaupungin kaivauksia. Kuva on otettu elokuussa 2001.
Kuva: ES-ARKISTO/TIINA PASANEN