MATTI SAARELA
JOUTSENO. Joutsenolainen Hannu Lähde on rakennustekniikan diplomi-insinööri. Hän tietää, että rakennuksen katon tukirakenne murtuu, kun kuormitus kasvaa liian suureksi.
– Rakennus pitää tehdä kustannustehokkaasti suunniteltua käyttötarkoitusta varten. Rakenteiden lujuus on kääntäen verrannollinen kustannuksiin, Lähde sanoo.
Myös ihmisen mieli murtuu, kun rasitus käy liian suureksi. Oman psyyken rakennuspuut meistä jokainen saa annettuna. Ne peritään, ne ovat osa meidän perimäämme. Yksilö ei voi itse valita sitä, miten vahva hän on kantamaan oman minän ja ympäristön tuottamaa kuormaa.
– Silti omaa elämää ei kannata rakentaa lepsuille periaatteille, Lähde muistuttaa.
LÄHDE luki itsensä ylioppilaaksi hyvin arvosanoin Joutsenon lukiossa. Armeijassa hänet laitettiin reserviupseerikouluun, ja hän yleni Rakuunarykmentissä vänrikiksi.
Armeijan jälkeen Lähde pääsi opiskelemaan Teknilliseen korkeakouluun Helsingissä. Sitten iski vakava sairaus.
– Minä olen puhunut sinulle rehellisesti, mutta toivon, ettet kovasti korosta näitä sairastumiseeni liittyviä juttuja.
Vuonna 1955 syntynyt Lähde valmistui diplomi-insinööriksi Teknisestä korkeakoulusta vuonna 1997. Opiskelujen aloituksen ja diplomityön hyväksymisen väliin mahtui ahdistavaa ja vaikeaa kamppailua vaikean sairauden kanssa toista kymmentä vuotta.
UUDEN kevään kynnyksellä, maaliskuussa 2007 ilmestyi esikoisromaani Rysänen Pilot-kustantamon painamana omakustanteena.
Lähde ei ole niitä maailman helpoimpia haastateltavia. Mies puhuu hyvin kovalla äänellä ja siirtyy salamannopeasti aiheesta toiseen. Isä, äiti, sisaret, veljet, opiskelu, elämä mielenterveyskuntoutujana, kaikki ovat tärkeitä aiheita.
Miehen suuruus loistaa kuitenkin kirkkaana erikoisen käytöksen takaa. Lähde on varmasti vielä suurempi sankari kuin hänen kirjansa sankarit Kaarlo Henrik Rysänen ja tämän poika Hannu, jolle kirjassa paljastuu isään liittyvä synkkä salaisuus. Lähde on todellinen taistelija.
– Minä olen eläkkeellä ja ajattelin kirjoittaa tämän kirjan saadakseni lisätuloja pienen eläkkeeni jatkoksi, hän sanoo.
RYSÄNEN ei ole suurta maailmankirjallisuutta, eikä ehkä edes pientä. Kirjoittajalleen se on enemmän. Toisaalta ei ammattikirjailijoiltakaan synny yleensä edes sitä pientä maailmankirjallisuutta ilman pätevän kustannustoimittajan apua. Lähde on pärjännyt omillaan.
Esikoinen kertoo Suomeen talvisodan aikana laskuvarjolla pudotetusta venäläisestä desantista, Gennadista, joka tekaistun suomalaisen henkilöllisyyden avulla jää Suomeen. Gennadin esimiehet päättävät jättää agenttinsa lepäämään ja Rysäsen nimellä omaa elämäänsä elävä Gennadi perustaa perheen ja saa lapsia.
– Kuten jokainen varmaan arvaa, kirjan nimi ei tule sanasta rysä vaan sanasta ryssä.
Lopulta Rysäsen pojalle Hannulle tulee tietoon isän suuri salaisuus. Aavistus isän toisesta persoonallisuudesta syntyy ensin sattumalta ja paljastuu lopulta neuvokkaan Hannun keksimän juonen ansiosta.
– Minä tavallaan hitsasin nämä kaksi tarinaa toisiinsa ja siitä syntyi romaanin kokonaisuus.
ESIKOISKIRJASSA Lähteen oma elämä ja fiktio lomittuvat toisiinsa. Lähde kirjoittaa kuten esikoiskirjailijoilla on tapana. Kirjan Hannulla kuten myös Lähteellä on esimerkiksi sisko, joka on ammatiltaan sosiaalityöntekijä.
Pojan ja isän suhde on yksi maailmankirjallisuuden ikuisista aiheista. Enemmän on kirjoitettu vain miehen ja naisen suhteesta.
Rysäsessä tarinaan lomittuvat myös Lähteen armeijanaikaiset kokemukset, jotka merkitsevät käännettä hänen elämässään.
– Minua kiusattiin siellä. Kerroin siitä kerran isälleni ja hän soitti varuskunnan komentajalle asiasta. Kiusaaminen loppui siihen puhelinsoittoon.
Myös Rysäsen kirjoittaminen oli kovan taistelun takana. Lähde kirjoitti kirjansa Joutsenon kirjastossa, koska ei oikein luottanut omaan vanhaan tietokoneeseensa, joka edustaa jo lähinnä antiikkia tietotekniikan alalla.
– Sain hyvin paljon apua kirjaston ihmisiltä ja haluan kiittää heitä tässä siitä.
MARLEENA LIIKKANEN
Kuvateksti
Hannu Lähteen esikoiskirja Rysänen kertoo Suomeen solutetusta venäläisestä desantista ja tämän suomalaisesta pojasta, jolle isän synkkä salaisuus paljastuu.