Categories
Artikkelit

Ihmeen hyvää lammasta Lemiltä

LEENA SALLINENPistettiin13 kiloa lammasta ynnä perunat särään, särä Eenokki

LEENA SALLINEN

Pistettiin13 kiloa lammasta ynnä perunat särään, särä Eenokki Huttusen uuniin ja odoteltiin kypsymistä. Siirrettiin siten syntynyt muona parempiin suihin ja juteltiin.

Näin kuvasi Etelä-Saimaa 2. joulukuuta 1972 Lemillä pidettyjä pitoja, joissa Lemin särä syötiin Suomen seitsemän ihmeen joukkoon.

Parempia suita pidoissa edustivat näet Helsingin herrat Kotiseutuliitosta, Suomen matkailuliitosta ja Finnairista. Nämä kolme tahoa järjestivät kilpailun Suomen seitsemästä ihmeestä. Tulokset julistettiin 22. maaliskuuta 1973, ja Lemin särä oli valittujen joukossa ainoana ruokana.

Ennen ihmeeksi ylentämistä särä oli ainakin tuhat vuotta arkiruokaa koko Etelä-Karjalassa. Sen historiaa valottaa viime vuonna julkaistu Hilkka Mattilan kirja Särä – Lemin herkku.

– Kerrotaan, että särä syntyi, kun ei tiedetty, mitä tehtäisiin vastakeksityllä uunilla. Äkättiin, että puusta voi kovertaa kaukalon ja siihen voi panna lihaa hautumaan, Mattila kirjoittaa.

– Särähä o se ruoka ja siit se o se astia, mis sitä säreä siit paistatetoa; molempii nim o särä, täsmentää Jaana Sinkko.

Hän pajattaa Mattilan kirjassa sivukaupalla särän valmistusohjetta. Siitä päätellen Lemin murre on Suomen kahdeksas ihme, ellei se sitten ole Lemin kirkossa vaalittu neliääninen virrenveisuu tai Lemin punainen peruna.

Lemiläiset vaalivat perinteitä monella saralla, eivät vain särällä, joka tosiasiassa syntyi Mattilan mukaan lampaanlihan palvauksen sivutuotteena. Lammastalouden parhaina päivinä suolattua ja palvattua lampaanlihaa ruvettiin hauduttamaan perunoiden kanssa puukaukalossa.

Särää syötiin syksystä jouluun, kertoo Mattila.

Säränteko unohtui muualla maakunnassa kun tilat luopuivat lampaanpidosta. Lemilläkin se uhkasi hiipua, mutta pitäjän martat nostivat särän uudelleen esiin perinneruokapäivillään 1950-luvulla.

Suurimman kunnian perinteen elvyttämisestä Mattila antaa Lemin kotiseutuyhdistyksen pitkäaikaiselle puheenjohtajalle Eenokki Huttuselle. Hän siirsi särän pirttien syysruuasta salonkikelpoiseksi edustusruuaksi.

Lemin särää tarjoillaan tilauksesta Lemillä Säräpirtti Kippurasarvessa ja kotiseutumuseolla. Säräpirtin tuoteperheen tuotteita voi myös ostaa Lappeenrannan kauppahallista ja Stockmannin liikkeistä sekä tilauksesta suoraan yrityksestä.

Mikä on parasta Etelä-Karjalassa? Lähetä sähköpostia osoitteeseen uutiset@ esaimaa.fi tai soita (05) 5388 3200.

KUVATEKSTI

ES-ARKISTO/HELENA SIPAKKO

Lemin särä tulossa uunista ulos.

LEMIN SÄRÄ

Aineksina lampaanliha ja perunat, mausteena suola.

Paistetaan uunissa tuntikausia koivusta tehdyssä kaukalossa.

Syödään ajan kanssa monta annosta.

Tykötarpeina rieskaa, voita, kotikaljaa ja vettä.

Jälkiruuaksi makiasoppaa eli sekahedelmäkeittoa ja lisää rieskaa.

Lyhennelmä Hilkka Mattilan kirjan ohjeesta Suomen seitsemän ihmettä Suomalaista huipputekniikkaa Otaniemessä Satasaarinen Koitere Kirkkokansan varjot Pihlajaveden erämaakirkon seinähirsissä Lemin särä Keimiöniemen kalapirtit Vanha Rauha Stundarsin museokylä ja Kalaasit

Kirjoittaja:
Leena Sallinen