MATTI VEIJALAINEN
Suomen suuriruhtinaskunnalle tuli 1900-luvun alussa kova kiire panna majoituspalvelut kuntoon Imatrankosken partaalla. Koskea katsomaan tulevalle venäläiselle ylimystölle piti järjestää uutta yösijaa palon syötyä puurakenteiset petipaikat alta.
Siitä sai arkkitehti Usko Nyström senaatin tilaustyön. Piti suunnitella uusi uljas hotelli, jonka seiniin ei tuli pysty.
OLI VUOSI 1901. Ei Nyström pitkään pähkäillyt piirtäessään jugend-tyylisen kivilinnan. Valmista työmaalla tuli kaksi vuotta myöhemmin. Ainutlaatuisen luonnontuotteen kosken töyräälle nousi historiankirjoittajien ainutlaatuiseksi ihmiskäden luomukseksi ihastelema Grand Hotel Cascade.
Nimi kääntyi pian Valtionhotelliksi. Suomessa saattaa olla hienompia hotelleja, mutta historian hohdokkuudessa ei niistä Valtionhotellille pärjää mikään. Se on pala Suomen matkailuhistorian ydintä.
Ilman hotellia maan ensimmäisen matkailynähtävyyden Imatrankosken turismihistoria tuskin olisi niin maineikas kuin on. Keisarillisille kävijöille ei mikä tahansa majatalo olisi riittänyt.
Sama pätee myös toisin päin. Ellei olisi ollut koskea, ei olisi tarvittu myöskään jylhää hotellia, jota paikallinen rahvas sai aluksi tyytyä ihailemaan vain ulkoa päin. Niin ylväs se oli, että alkuajan pietarilaisvetoisesta ylhäisöasiakasvirrasta etiketti päästi paikallisista sisään vain apteekkarin ja nimismiehen.
HISTORIAN ympyrä kiertyy umpeen. Venäläiset tulevat taas. Hotellipäällikkö Marika Mäkelän mukaan venäläisten osuus hotellin yöpyjistä on kasvanut 20 prosenttiin. Vuodenvaihteissa he ovat jo enemmistönä.
Viime vuonna talossa kävi kansainvälisyyttä kirjavoittamassa norjalainen herraseurue. Puolen päivän tutustumiskierroksen anti tyydytti niin, että norskit ostivat koko hotellin. Ensivaikutelmaansa uusien isäntien ei ole tarvinnut sen koommin käydä vahvistamassa.
– Kosken kuohut vierailta jäivät tosin näkemättä, kun näytöskausi ei ollut silloin meneillään. Siihen heille jäi hyvä syy tulla takaisin, Mäkelä sanoo.
ISÄNNÄT ja vieraat ovat sadassa vuodessa vaihtuneet moneen kertaan, mutta yksi on pysynyt. Linnan kummitus Harmaa Rouva jaksaa aina vain.
– Useimmista muista kummituksista poiketen hän on ystävällinen ja melskaamatta asioillaan liikkuva. Hissin ovi saattaa joskus avautua ja sulkeutua kuin itsekseen, vaikkei kulkijaa näy. Isosisko valvoo vaivihkaa
MARLEENA LIIKKANEN
Kuvateksti
Imatran Valtionhotellin linna on Suomen tunnetuimpia rakennuksia
VALTIONHOTELLLI
– Valmistui vuonna 1903.
– Hotellin ympäristöön perustettiin myös Suomen ensimmäinen luonnonsuojelualue Kruununpuisto.
– Nykyinen omistaja norjalainen Norgani Hotels ASA
– Norjalaiset ostivat hotellin Suomen valtion kiinteistöhallintayhtiöltä Kapiteelilta 2006.
– Nykyinen liiketoimijavuokraaja on Restel, joka on liittänyt Valtionhotellin Rantasipi-ketjuunsa.