Meri-Karjalan maakunta ei saa poliitikoilta kannatusta

Maakuntavaltuustossa puhuttiin itsenäisen Etelä-Karjalan puolesta. Puttonen kaavaili omaa Kainuun mallia, mutta Ruotsalainen yhdistäisi maakuntia.

URPO LAANINEN

LUUMÄKI. Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto ei innostunut maakuntien yhdistämisestä. Etelä-Karjalassa halutaan säilyä itsenäisenä maakuntana. Maakuntajohtaja Timo Puttosen heittämä nimiehdotus Meri-Karjala ei saanut kannatusta.

Vain maakuntahallituksen puheenjohtaja Pekka Ruotsalainen kannatti entistä isompia maakuntia. Hän yhdistäisi Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Etelä-Savon.

Kymenlaakson maakuntajohtaja Tapio Välinoro on esittänyt yhdistymistä Etelä-Karjalan kanssa.

Hallitusohjelmassa maakuntaliitot halutaan muodostaa TE-keskusten toimialueiden mukaan. Etelä-Karjalalla ja Kymenlaaksolla on yhteinen TE-keskus.

Pekka Ruotsalaisen mielestä Suomessa ei voi olla jatkossa 19 maakuntaa. Etelä-Karjalassa pitää olla valmiita muutoksiin.

– Varmasti tulee isompia maakuntia. Toivon, että hallitus tekee hallinnon uudistuksen rivakasti.

ETELÄ-KARJALASSA joudutaan maakuntajohtaja Timo Puttosen mielestä piakkoin pohtimaan, halutaanko säilyä itsenäisenä maakuntana, ollaanko valmiita liittymään Kymenlaaksoon vai pakotetaanko meidät.

– Hallituksen aikataulu on varmasti nopea.

Puttonen uskoi, että Etelä-Karjala voi säilyä itsenäisenä Kainuun mallin tapaisen hallintokokeilun avulla. Hallitusohjelma lupaa tukeaan erilaisille kokeiluille.

Jos ja kun terveyspiiri syntyy, terveys- ja koulutuspalvelut sekä maakunnan edunvalvonta voitaisiin koota yhteisen päätöksenteon alle. Puttonen ei pitänyt mahdottomana omaa TE-keskusta. Se on jo pienemmässä Kainuussa, ja Keski-Pohjanmaakin on neuvotellut sen saamisesta.

ETELÄ-KARJALA täyttää maakuntavaltuuston puheenjohtajan Tuure Westisen (kesk.) mielestä eurooppalaisen maakunnan kriteerit, vaikka se on asukasluvultaan pieni. Sillä on yhteinen historia, kulttuuri, talousalue ja kuntayhteistyö.

– Etelä-Karjalalla on hyvät edellytykset pysyä itsenäisenä ja omaleimaisena maakuntana. Ei ole erityistä syytä ryhtyä yhdistämään sitä mihinkään toiseen maakuntaan.

Lappeenrantalaisvaltuutettu Raimo Paalanen (sd.) totesi, että Kymenlaakso on tähdännyt vuosikaudet pääkaupunkiseudun suuntaan.

– Voi kysyä, mitä mielenkiintoa sillä olisi kääntyä Etelä-Karjalaan päin. Hieman epäilen sitä.

Kirjoittaja:
Urpo Laaninen