ANU PYYHTIÄ
Sydäninfarktipotilaat saavat Etelä-Karjalassa maan halvinta hoitoa.
Stakesin tuore tutkimus kertoo, että eteläkarjalaiset infarktipotilaat kotiutetaan aiemmin kuin missään muussa sairaanhoitopiirissä. Myös lääkekustannukset ovat Etelä-Karjalassa maan halvimmat.
Kuolleisuusluvuissa Etelä-Karjala kuului heikoimpien sairaanhoitopiirien joukkoon, vaikkakaan erot kuolleisuudessa eivät ole alueellisesti merkittäviä.
Tutkimus perustuu vuoden 2003 tietoihin. Kyseessä on tuorein valtakunnallisesti vertailukelpoinen aineisto.
Suomalaisen sydäninfarktipotilaan ensimmäisen vuoden hoito maksoi keskimäärin 11 600 euroa. Maan halvimmassa sairaanhoitopiirissä Etelä-Karjalassa hoito maksoi tasan 3 000 euroa vähemmän. Kalleinta hoito oli Vaasassa, missä se maksoi 15 000 euroa.
Pienet kustannukset perustuvat siihen, että Etelä-Karjalassa potilailla oli vähiten sairaalapäiviä. Vuodessa hoitopäiviä oli viisi vähemmän kuin maassa keskimäärin. Myös avokäyntejä oli vähemmän kuin maassa keskimäärin.
Eteläkarjalaisten infarktipotilaiden lääkitys oli myös edullista. Ensimmäisen vuoden reseptilääkkeet maksoivat Etelä-Karjalassa vähiten, 1 064 euroa per potilas, kun koko maassa summa oli 1 294 euroa.
Etelä-Karjalan keskussairaalan johtava ylilääkäri Markku Härmä sanoo, että erikoissairaanhoito kaiken kaikkiaan on Etelä-Karjalassa maan edullisinta.
Härmän mukaan infarktipotilaiden alhaisista lääkekustannuksista voidaan olla ylpeitä.
– On olemassa hyvin vaikuttavia ja halpoja lääkkeitä sekä hyvin kalliita lääkkeitä. Jos sitä ei hyvin ohjeisteta terveyskeskuslääkäreille, se voi räjähtää käsiin.
Etelä-Karjalassa potilaille määrättiin betasalpaajia toiseksi eniten koko maassa, kun taas uudempaa lääkettä statiinia määrättiin kaikkein vähiten.
– Juuri näin pitää tehdä. Tavoite on saada mahdollisimman paljon terveyttä annetuilla voimavaroilla.
Betasalpaajat ovat statiinia huomattavasti edullisempia. Härmä kiistää, että lääkkeitä valittaisiin säästöperustein.
– Jos laitamme koko budjetin statiineihin, meillä jää hoitamatta osa potilaista. Kaikkein suurin kustannusvaikutus on aspiriinilla.
– Siinä kuuluu katsoa rahaakin. Siinä ei kuulu käyttää varmuuden vuoksi lääkkeitä, jotka ovat kalliita mutta eivät vaikuttavia.
Pallolaajennusten osuus on kasvanut viidessä vuodessa moninkertaiseksi, ohitusleikkaukset sen sijaan ovat vähenemään päin.
Koko maassa infarktipotilaiden yhden vuoden kuolleisuus vaihteli 19 prosentista 31 prosenttiin.
Yhden vuoden kuolleisuus taas oli Etelä-Karjalassa 25 prosenttia. Vertailuluvuksi muutettuna tätä enemmän kuolleisuutta oli vain Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä.
Erot eri alueiden kuolleisuusluvuissa ovat kuitenkin niin pieniä, etteivät ne ole tilastollisesti merkitseviä, koska potilasaineisto on verrattain pieni, sanoo Stakesin tutkimusprofessori Unto Häkkinen.
– Ei ole yksittäistä tekijää, joka selittää kuolleisuutta. Sitä ehkäisee kokonaisuudessaan hyvä hoito, joka koostuu sekä lääkkeistä että nopeista toimenpiteistä.
Stakes jatkaa tutkimusta syksyllä, ja tuo silloin vertailuun myös tuoreempia lukuja. Tuolloin numeroiden syy ja seuraus -suhteita on myös tarkoitus analysoida tarkemmin.
Markku Härmä tyrmää Stakesin tulokset, joiden mukaan infarktikuolleisuus on Etelä-Karjalassa korkealla tasolla.
– Ne olivat korkeat vuonna 2003. Tämä on liian vanhaa tietoa. Sen jälkeen olemme korjanneet tilanteen.
– Sen jälkeen on aloitettu varhainen liuoitushoito, myös ambulanssissa. Viimeisen kolmen vuoden aikana kuolleisuuslukumme ovat tulleet aivan vertailukelpoisiksi.
Härmän mukaan hoitopolku on vuoden 2003 jälkeen rakennettu uudelleen käyvän hoitosuosituksen mukaisesti eikä Etelä-Karjalan väestön tarvitse olla huolissaan suuresta kuolleisuusriskistä.
– Hoitoketju on nyt todella hyvässä mallissa.
Kuvateksti
Infarktikuolleisuuden korkea taso muuhun maahan verrattuna varjostaa Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin halpaa hoitoa. Kuva Etelä-Karjalan keskussairaalasta.
Kuva: ES-ARKISTO/MARLEENA LIIKKANEN