ARTTU MUUKKONEN
LAPPEENRANTA. Miltä tuntuu pelata huipputasolla kahdessa lajissa vuoden ympäri? Kysymys saa Jonna Mäkelän, 23, hieman hämilleen.
En tiedä, ei kovin erikoiselta. Välillä vähän väsyttää, Mäkelä naurahtaa.
Kysymys lienee oikeutettu, sillä Pesä Ysien sieppari ja NST:n sekä maajoukkueen salibandymaalivahti on juuri saapunut talvisen lajinsa MM-kisoista Tanskasta.
Alkuviikon vauhti selittää taas vastauksen loppuosan. Maanantaina oli ohjelmassa saapuminen Suomeen, tiistaina pesäpalloharjoitukset ja jo keskiviikkona Pesä Ysien peli Siilinjärveä vastaan.
Kuinka kauan kesät talvet urheilu-uutisten kohteena viihtyvä imatralaislähtöinen, mutta nykyisin Lappeenrannassa asuva koulunkäyntiavustaja on painanut tällä tahdilla eteenpäin?
Muutama vuosi on mennyt vauhdilla, kun molemmat seurajoukkueet ovat alkaneet pärjätä pudotuspeleissä. Tänä vuonna poikkeuksena oli vielä nuo MM-kisat, jotka jatkoivat salibandykautta pitkälle. Mutta kyllä pieniä taukoja mahtuu aina sinne tänne, viime syksynäkin olin viikon etelässä.
Mäkelä aloitti pesäpallon ala-asteikäisenä. Lajin keksivät vanhemmat. Pari vuotta myöhemmin kuvioihin tuli myös salibandy.
Ei siihen aikaan Imatralla varmaankaan ollut hirveää lajikirjoa. Salibandynkin aloitin, kun se tuli paikkakunnalle, Mäkelä kertaa.
Molemmat lajit ovat pysyneet mukana, koska ainakin tähän mennessä systeemi on toiminut niin valmentajien kuin joukkuekavereiden puolelta.
Näistä aikatauluista on aina sovittu etukäteen. Joukkuekaverit taitavat olla jo niin tottuneita siihen, että olisivat varmasti enemmän ihmeissään, jos olisin mukana vuoden ympäri.
Keskittyminen huipputason suorituksiin ympäri vuoden ei tuota Mäkelälle suurempia ongelmia. Yksi merkittävä vahvuus löytyy henkiseltä puolelta: nainen ei stressaa.
Sitä ovat monet kysyneet, että mistä rentouteni johtuu, mutta en tiedä itsekään. Ensimmäisinä kertoina jännitin paljon tärkeitä pelejä, mutta ne tuntuivat menevän vain huonommin, joten lopetin stressaamisen. Toki mietin ratkaisupelejä, mutta en jännitä.
Toinen vahvuus löytyy ympärillä olevista ihmisistä.
Joukkueessa on mukava treenata. En jaksaisi mitään yksilölajia, sillä joukkuekavereiden kanssa voi pelaamisen ohella pitää hauskaa myös vapaa-ajalla.
Nyt loppukeväästä ylimääräisen vapaa-ajan syö päivätyö. Kesällä Mäkelä on työtön pesäpalloilija, mikä osaltaan auttaa myös syksyä ajatellen.
Kesällä on päivät aikaa tehdä mitä haluaa. Jos pitäisi olla töissä, niin ehkä pää ei kestäisi.
Vaikka perusharjoittelu jää vähiin, Mäkelä ei ole kärsinyt vakavista loukkaantumista parin vuoden takaista kyynärpään nivelsiteiden repeämistä lukuunottamatta. Pienistä vammoista ei oteta.
Jos joskus loukkaantumisia alkaa tulla, niin siinä tulee samalla varmaan kaikki mahdolliset vammat, Mäkelä nauraa.
Jos onni onkin pelata paljon ja terveenä, olisi Mäkelällä muitakin tavoitteita, kun vain ehtisi. Olisi mukava käydä laskettelemassa enemmän kuin pari kertaa talvessa. Muutenkin suunnitelmissa siintelee aika, jolloin ei välttämättä pelaisi molempia lajeja. Mutta:
Molemmat lajit ovat kulkeneet mukana, en ole osannut lopettaa. Toki tulee fiiliksiä, että voisi lopettaa, mutta tulevaisuudesta on aina osattu kysyä silloin, kun on hyvä tai heikko hetki.
l l l
Pesä Ysien seuraava kotipeli Kisapuistossa maanantaina 4.6. kello 18.00.
Mika Strandén
Kuvateksti
Jonna Mäkelä pitää enemmän pesäpalloilijan varusteistaan kuin salibandymaalivahdin varustekassista, koska pesiskamoissa on vähemmän kantamista. Suosikkipallo taas on salibandyn puolelta, koska se ei satu yhtä kovaa kuin pesäpallo.
Jonna Mäkelä
24.5.1984 syntynyt Imatran kasvatti.
Aiemmat seurat: pesäpallossa IPV, salibandyssä ImVo.
Pelaa Pesä Yseissä siepparina ja lyöjäjokerina sekä NST:ssä maalivahtina.
Viimeisimpänä tunnustuksena valittiin salibandyn MM-kisojen tähdistökentälliseen.