Metsäteollisuus pitää Saimaan kanavaa yhä tärkeänä väylänä

Kansliapäällikön puheet eivät saa ymmärtämystä. Stora-Enso käyttää kanavaa eniten. Kanavaliikenne on käynyt vilkkaana tänä keväänä.

HEIKKI SOPANEN

STORA-ENSON hankintajohtaja Jari Mutanen ei ymmärrä kansliapäällikkötason puheita Saimaan kanavan liikenteen mahdollisesta lopettamisesta. Mutasen mielestä kanavan merkitys on tärkeä koko Suomelle eikä sen tulevaisuutta pidä lähteä spekuloimaan yksittäisten ilmiöiden, kuten Venäjän puutullien vuoksi.

– Esillä olleessa keskustelussa tiettyjä vaikeuksia Venäjän suhteen on katsottu hyvin lyhytnäköisesti.

– Pitkällä aikajänteellä tarkasteltuna Saimaan kanavan merkitys on suuri sekä metsäpuolen logistiikassa että tuotekuljetuspuolella. Hetkellisten vaikeuksien ei pidä antaa hämätä. Niitä on ollut Venäjän kanssa ennenkin, ja aina niistä on selvitty.

Mutasen mielestä neuvotteluja kanavan vuokrasopimuksen jatkamisesta vuoden 2013 jälkeen on käytävä siltä pohjalta, että kanava on merkittävä logistinen väylä nyt ja tulevaisuudessa.

SAIMAAN kanavan kautta tuotiin viime vuonna raakapuuta 800 000 tonnia eli noin 900 000 kuutiota. Valtaosa puusta tuli Venäjältä. Viiden viimeisen vuoden ajan raakapuuta on tuotu kanavan kautta vuosittain 800 000-900 000 tonnia eli 900 000-1 000 000 kuutiota.

Kanavan kautta lähti viime vuonna maailmalle metsäteollisuuden valmiita tuotteita 620 000 tonnia. Vuosina 2002-2006 metsäteollisuustuotteiden vienti kanavaa pitkin on vaihdellut vuosittain 620 000-835 000 tonnin välillä.

Metsäteollisuuden kuljetustonnit ovat karkeasti kaksikolmasosaa kanavan reilun kahden miljoonan tonnin tavaraliikenteestä.

STORA-ENSO käyttää kanavaa eniten. Yhtiön kotimaan puunhankintajohtaja Sami Honkanen arvelee, että heidän yhtiönsä osuus raakapuun tuonnista kanavan kautta saattoi viime vuonna olla 400 000 kuutiota.

Honkanen sanoo, että jos Venäjä nostaa puun vientitulleja, kuten on ilmoittanut, puun tuonti Venäjältä Suomeen hiipuu takuuvarmasti.

– Tuonti loppuu kuljetusmuodosta riippumatta. Saimaan kanavalle raakapuun kuljetusten merkitys on suuri. Nyt odotellaan, miten tullimaksujen kanssa käy. Varmaan Venäjä nostaa niitä, mutta kuinka paljon ja missä aikataulussa, on toinen juttu. Tällä hetkellä Venäjän ilmapiiri on vientinegatiivinen.

KAUKAAN tehtaan puukuljetuksista alle kymmenen prosenttia kulkee laivoilla ja kanavan kautta.

Hankintapäällikkö Kari Väisänen muistelee, että he toivat viime vuonna aluksilla raakapuuta tehtaalle noin 300 000 kuutiota. Sisävesiuitoilla puuta tuli tehtaille yhtä suuri määrä. Suurin osa Kaukaan tehtaan puukuljetuksista tapahtuu autoilla ja junilla.

– Tänä vuonna alus- ja kanavakuljetukset ovat viime vuoden tasoa.

Väisänen ei usko Venäjän puutullikaavailujen lopettavan kokonaan Saimaan kanavan puukuljetuksia saati puun tuontia Venäjältä.

– Jotain vaikutuksia sillä kyllä on, mutta kaikkeen pitää nykyaikana varautua. Kanavalle puun tuonnin väheneminen on kyllä hankala paikka, koska sen osuus tavaraliikenteestä on niin suuri.

KANAVALIIKENNE on käynyt vilkkaana tänä keväänä. Liikenteen arvioidaan yltävän toukokuun loppuun mennessä 415 000 tonniin, kun viime vuoden vastaava liikennemäärä oli 332 000 tonnia. Metsäteollisuus ilmeisesti tuo raakapuuta ahkerasti odotellessaan Venäjän heinäkuuksi kaavailemaa puun vientitullin korotusta.

Kanavan vientitilastossa on toukokuun osalta miinusta jokunen kymmentä tonnia lähinnä Enon sellutehtaan seisokin vuoksi. Enon sellu ei kulje maailmalle.

RAAKAPUUN kuljetusten merkitys Saimaan kanavan tulevaisuudelle tuntuu olevan tärkeä asia liikenneministeriön kansliapäällikölle. Toki se sitä onkin, koska kanavan tavaraliikenteen kasvu selittyy pääasiassa raakapuun tuonnin kasvulla.

Jostain syystä asioita kuitenkin arvioidaan tänään aivan toisin kuin vuosikymmen sitten. Vuonna 1997 Venäjältä tuotiin Saimaan kanavan kautta raakapuuta vain 100 000 tonnia.

Silloin kukaan ei puhunut kanavan liikenteen mahdollisesta lopettamisesta saati kanavan kannattavuudesta. Puheet alkoivat vasta lähes miljoonassa tonnissa.

Kirjoittaja:
Heikki Sopanen