ANNE KOKKONEN
Etelä-Karjalan kesästä puuttuu jotakin. Saimaa, raja-alueen historia ja iloiset karjalaiset toki vetävät matkailijoita, mutta missä piilottelee raskaan sarjan kesätapahtuma, joka tekisi Lappeenrannan tai Imatran seudusta hetkiseksi kansallisen kohtauspaikan?
Savonlinnan, Porin ja Kuhmon kanssa on yritetty käydä kilpasille, mutta kultasuonta ei ole toistaiseksi löytynyt. Vanha sanonta kannetun veden kaivossa pysymisestä näyttää pitävän paikkansa.
Viimeksi ajatuksen suuresta eteläkarjalaisesta kesätapahtumasta nosti esiin Etelä-Karjalan Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Peter Rehnberg. Hänen mielestään maakunnan tapahtumakirjoon mahtuisi vielä yksi suuri tilaisuus.
MONESSA mukana ollut viihteen monitoimimies Heikki Hietamies ei myönnä tietävänsä menestysreseptiä. Kansaan menevän kesätapahtuman rakentamisessa pitää neuvoa kysyä kansalta.
– Siinä voi tulla hämmästyttäviä ideoita!
Eteläkarjalaisen tapahtuman tulisi hyödyntää eteläkarjalaisuutta tai ainakin löytää yhdistäviä tekijöitä alueen ihmisille. Omana vinkkinään Hietamies heittää keskusteluun paikallisen kielen ja sen kommervenkit.
– Kerran tehtiin Lemillä murrepäivät ja samaa ideaa voisi käyttää toistekin.
KOTITEOLLISUUS-YHTYEEN basistin ja rock-festivaalien järjestelyihin osallistuneen Janne Hongiston mielestä suurtapahtuman idean ei tarvitse olla hirveän erikoinen. Onnistuneen profiloinnin avulla voidaan päästä myös taloudelliseen menestykseen.
– Venäläistä rokkia, jota myytäisiin pietarilaisille, ja Etelä-Karjalan puolelta paikallisia bändejä. Jos löytyisi hyvä paikka 10 000 hengelle, niin tätä voisi lähteä toteuttamaan.
Hongistoa viehättävät myös vanhan ajan humppafestivaalit kunnon kreisisekoboltsi-idealla. Perinteiseen tyyliin toteutetussa tapahtumassa yleisö saisi nauraa myös itselleen.
PUHTIA itäsuomalaiseen matkailutapahtumaan -hankkeen projektipäällikkö Heidi Taskinen muistuttaa, että menestyvän tapahtuman taustalla on suuri visio ja paljon pitkäjänteistä työtä. Pääasia tulee pitää kirkkaana eikä saa eksyä matkan varrella syntyville sivupoluille.
– Tapahtuma voi kasvaa pienestä idusta kuten taidepappila Salmela Mäntyharjussa. Etelä-Karjalan tuleva suurtapahtumakin voi olla jo olemassa.
Tapahtuman pitää jollain lailla lähteä paikkakunnan vahvuuksista. Erikoisessa ympäristössä järjestetty kulttuuriohjelma kiinnostaa muun muassa venäläisiä ja Lappeenrannan linnoitus tarjoaisi tähän Taskisen mielestä loistavat fyysiset puitteet.
MASSATAPAHTUMA ei ole mikään välttämättömyys Etelä-Karjalan Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Peter Rehnbergille. Hänen mielestään tapahtumien kirjo on nytkin kattava ja monipuolinen, mutta alkukesään tai elokuulle sovitetulla isolla tilaisuudella saataisiin mukavasti pidennettyä maakunnan kesälomakautta.
– Monessa nykytapahtumassa olisi kasvun ja kehittämisen varaa. En halua yksilöidä, mutta ideoita on ilmassa ja niiden kanssa edetään pienin askelin.