JYRKI NUOTTIMÄKI
Uudella opetusministerillä on edessään melkoinen koulutuspoliittinen pyörremyrsky. Vanhentunut yliopistolaki on uudistettava, yliopistojen perusrahoitusta on lisättävä ja korkeakoulut on houkuteltava parempaan osaamista ja laatua kehittävään yhteistyöhön.
Itkua ja porua voi syntyä, mutta se ei auta. Ainakin ministeri Sari Sarkomaa (kok.) tuntuu tarttuneen härkää sarvista. Käytössään ministerillä on tuttuun tapaan karttakeppi ja porkkanoita.
– Uudistuksilla haetaan panoksia entistä parempaan tutkimuksen ja opetuksen laatuun ja sitä kautta syntyvään huippututkimukseen. Pienen maan voimavarat ovat rajallisia, eikä niitä pidä hukata, sanoo Sarkomaa.
Yliopistolaki on tarkoitus saada valmiiksi vuonna 2009. Lain valmistelussa Sarkomaa lupaa kuunnella yliopistoja ja tiedeyhteisöjä, jotta yliopistojen toimintaedellytykset saadaan mahdollisimman laadukkaiksi.
– Uudella lainsäädännöllä yliopistoille halutaan antaa enemmän hallinnollista ja taloudellista autonomiaa. Valtion perusrahoituksen ohella yliopistoilla olisi oikeus myös yksityisrahoitukseen nykyistä helpommin. Myös tieteelle ja tutkimukselle annettujen lahjoitusten laaja verovapaus on tarkoitus toteuttaa, Sarkomaa lupaa.
ERITYISASEMASSA on myös korkeakoulurakenteiden kehittäminen. Ministeriö patistaa korkeakouluja hakeutumaan entistä tiiviimpään yhteistyöhön niiden omilla osaamis- ja vahvuusalueilla.
Avainasemassa on strateginen kumppanuus, sillä laadun kehittäminen ja huippuosaamisen löytäminen on entistä tärkeämpää globaalissa maailmassa, joka on hyvin innovaatiokeskeinen, Sarkomaa sanoo.
– Olemme toki pärjänneet tähän saakka, mutta meidän pitää pärjätä myös tulevaisuudessa. Jos meiltä löytyy vahvaa osaamista ja sitä kautta uutta teknologiaa ja uusia innovaatioita käyttöön, siltä pohjalta syntyy myös lisää työpaikkoja Suomeen, Sarkomaa uskoo.
Siksi yliopistojen on Sarkomaan mielestä profiloiduttava sirpaleisuuden sijasta entistä vahvemmiksi kokonaisuuksiksi.
Sellaisia onkin jo syntymässä. Joensuu ja Kuopio ovat perustamassa Itä-Suomen liittoyliopistoa, Turussa valmistellaan yliopistojen yhteistyötä ja Helsinkiin ollaan hallitusohjelman mukaisesti rakentamassa huippuyliopistoa.
PROFESSORI Juha Pyrhönen kirjoitti hiljattain tässä lehdessä, että Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LTY) on monessa mielessä Suomen ensimmäinen innovaatioyliopisto, jossa jalostettuja ideoita muut ovat nyt kopioimassa.
Sarkomaalla on samansuuntainen näkemys LTY:n innovatiivisuudesta ja sen vahvuuksista pienenä yliopistona.
– Siellä on ollut jo pitkään niitä vahvuuksia, kuten teknillisen ja liiketaloudellisen osaamisen yhdistäminen toimivaksi kokonaisuudeksi, joita muissa liittoyliopistoissa ja konsortioissa nyt haetaan, Sarkomaa kehuu.
– Nämä ovat juuri niitä asioita, joita korkeakoulujen rakenneuudistuksella haetaan. Vahvuudet pitää ottaa käyttöön, ja niitä pitää kehittää yhteistyössä alueella olevien ammattikorkeakoulujen kanssa.
– Yhtälailla on syytä katsoa myös yhteistyön mahdollisuuksia Itä-Suomen muiden yliopistojen kanssa, Sarkomaa toivoo.
LAPPEENRANNAN yliopistossa on Sarkomaan mukaan monia muitakin tärkeitä vahvuuksia esimerkiksi energia-, sähkö- ja kemiantekniikassa sekä koneenrakennuksessa.
Esimerkiksi näiden vahvistaminen edelleen yhteistyössä muiden yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa tuo entistä parempaa korkeaa osaamista, hän sanoo.
– Venäjä-ulottuvuus ja -osaaminen on myös tärkeä vahvuusalue, jolla on merkitystä jopa koko kansakunnan kannalta. Tähän toimintaan ja rajat ylittävään yhteistyöhön kannattaa panostaa sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa, Sarkomaa sanoo ja lupaa myös ministeriöltä tarvittavaa tukea näissä hankkeissa.
SARKOMAA lupaa myös teknillisen koulutuksen strategista uudistamista, mikä on myös kirjattu hallitusohjelmaan.
– Meidän olisi löydettävä yhteinen strategia koko tekniikan alan koulutuksen kehittämiseksi. Jos ajatellaan tekniikan yleistä vaikuttavuutta, myös elinkeinoelämän intressinä on löytää yhteinen tavoite siitä, millä tavalla tekniikan koulutusta kehitetään.
– Tätäkin asiaa on tarkoitus rakentaa yhteistyön kautta sekä koulutuskentässä että elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Ohjelmaa varten perustetaan valtakunnallinen neuvottelukunta pohtimaan työnjakoja ja voimavarojen kohdistamista, Sarkomaa esittää.
OPETUSMINISTERI sanoo olevansa varsin tyytyväinen peruskoulutuksen tasoon. Siellä on kansainvälisesti vertailtuna erittäin hyvin koulutettua ja pätevää väkeä opetustyössä.
– Laatuun satsataan myös tulevaisuudessa, sillä ikäluokkien pienentymisestä syntyvät säästöt käytetään peruskoulutuksen laadun parantamiseen. Se voisi tapahtua lisäämällä opetukseen voimavaroja, jotta luokkakoot eivät kasva liian isoiksi, Sarkomaa sanoo.
Lappeenrannassa käytyyn yhdistelmäluokkakiistaan Sarkomaa ei ota kantaa, mutta pitää tärkeänä, että kuntien koulutoiminnassa koulun ja kodin väliset suhteet ovat toimivia.
– On tärkeää, että koululasten vanhempia kuunnellaan ja että heidän toiveensa otetaan huomioon koulutyöhön liittyvissä ratkaisuissa.
Sari Sarkomaa
Syntynyt 24.9.1965 Tampereella
Naimisissa, kolme lasta: Sara (synt. 1998), Pyry (2000) ja Miro (2006)
Vanhemmat professori Pertti Sarkomaa (LTY) ja yrittäjä Marjatta Petäjä
Ylioppilas 1984 Lappeenrannan lyseon lukiosta
Terveydenhuollon maisteri
Helsingin kaupunginvaltuustossa vuodesta 1997
Kansanedustajana vuodesta 1999
Opetusministeriksi (koulutus- ja tiedepolitiikka) 19.4.2007