Laila Hirvisaari ammentaa sodan jättämästä ristiriidasta

Kirjailija Laila Hirvisaarelle tutustuminen Imatran Valtionhotellin elämään oli uskomaton seikkailu.

SANNA PYYSALO

Kirjailija Laila Hirvisaaren sukellus Imatran Valtionhotellin uumeniin käynnistyi hitaasti. Kun Otavan kustannusjohtaja Leena Majander-Reenpää ehdotti kirjan kirjoittamista Valtionhotellista, Hirvisaari torjui ajatuksen. Kirjailija halusi keskittyä Lehmusten kaupunki -sarjan viimeistelyyn.

– Ajatus jäi kuitenkin sielun syvyyksiin. Valtionhotelli onkin ollut uskomaton seikkailu. En olisi ikinä osannut kuvitella, mitä tuo talo sisällään kantaa, Hirvisaari pohtii.

Hirvisaari puhui tiistaina Imatran matkailuyrittäjien järjestämässä tilaisuudessa Kruununpuisto-näytelmän syntyvaiheista yhdessä kirjan teatteriversion dramatisoineen Helena Anttosen kanssa. Näytelmä saa ensi-iltansa tänään keskiviikkona Imatran kesäteatterissa.

NÄYTELMÄ keskittyy Ritikanrannan työläisyhteisön ja Valtionhotellin hienoston väliseen vuoropuheluun 1900-luvun alussa.

– Matka rannasta hotelliin oli tuohon aikaan henkisesti ja sosiaalisesti paljon pidempi kuin nykyään, melkein ylittämätön, Anttonen huomauttaa.

Kirjailijalle itselleen on selvää, kumman yhteisön kanssa hän tuntee sielunkumppanuutta.

– Ritikanrannan yhteisössä kiehtoo ihmisten yhteenkuuluvuuden tunne, vaikka riitojakin syntyi. Rakastan sitä miljöötä enemmän kuin Valtionhotellin herrasväkeä, Hirvisaari kertoo.

Tärkeänä henkilönä Hirvisaari nostaa esiin Ritikanrannan työläisnaisen Vilma Haikalan.

– Hänen tyyppisensä naiset aloittivat aikoinaan naisasian ajamisen.

Hirvisaaren puhuessa kirjojen henkilöistä tuntuu, kuin hän puhuisi omista tutuistaan.

– Juonitko henkilöille kohtaloita vai tekevätkö hahmot sinulle yllätyksiä, Anttonen haluaa tietää.

Hirvisaari siteeraa kirjailija Eeva Kilpeä: ”Mie en maha mittään, että nuo ihmiset vie miut, hyö tulloot ja männööt ja mie vain kirjoitan.”

– Itselläni on aivan samanlainen olo, Hirvisaari sanoo.

HELENA ANTTONEN haluaa nostaa esiin Laila Hirvisaaren monipuolisuuden.

– Monet kuvittelevat, että hän kirjoittaa vain yläluokkaisista ihmisistä. Itse asiassa Laila on harvinainen naiskirjailija, sillä hän on erinomainen suomalaisen miehen kuvaaja. Lisäksi hän on hevosten puolestapuhuja ja lasten oikeuksien puolustaja, Anttonen toteaa.

Hirvisaari kertoo sodan jättäneen hänen elämäänsä ristiriidan, josta luovuus kumpuaa.

– Yltäkylläisyydestä ei voi luoda, täytyy luoda ristiriidasta.

Kuvateksti

Kirjailija Laila Hirvisaaren ja dramaturgi Helena Anttosen (takana) luomus Kruununpuisto saa ensi-iltansa tänään keskiviikkona Imatran kesäteatterissa.

Kuva: SANNA PYYSALO

Kirjoittaja:
Sanna Pyysalo