TUULI OJAKANGAS
KAAKKOIS-SUOMEN alueella tapahtui viime vuonna eniten kuolemaan johtaneita liikenneonnettomuuksia koko maassa. Vaikka liikennemäärät eivät valtakunnallisesti verrattuna ole suuret, kuolonuhreja kertyi jopa 40, mikä on tusina maan keskiarvoa enemmän.
Asiasta kertoi eilen sanomalehti Karjalainen.
Tiehallinnon viime vuoden onnettomuustilaston mukaan esimerkiksi Uudellamaalla, Turussa ja Hämeessä liikennekuolemia oli kussakin piirissä 33 ja Keski-Suomessa vain 20. Loukkaantuneita puolestaan Kaakkois-Suomessa oli verraten vähän.
Etelä-Karjala on tilastossa kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien osalta synkin maakunta. Alueella ajettuihin kilometreihin suhteutettuna tällaisten onnettomuuksien määrä Etelä-Karjalassa on yli kaksinkertainen maan keskiarvoon verrattuna.
Maakunnassa ei kuitenkaan kolaroida keskimääräistä enempää, eikä loukkaantuneiden määrässä ole piikkiä.
LIIKKUVAN POLIISIN Etelä-Suomen osaston ylikonstaapelin Jari Löppösen mukaan hankalat keliolosuhteet, vaikea Selkäharjun risteys, runsas raskas liikenne ja ylinopeudet rumentavat tilastoja.
Myös liikennemääriin nähden liian kapealla kuutostiellä tapahtuu vakavia onnettomuuksia.
Jyrki Karhula Kaakkois-Suomen tiepiiristä muistuttaa, että tilastossa on kyse lyhyestä otoksesta.
Vuosittain onnettomuusmäärissä tapahtuu vaihtelua, ja Etelä-Karjalassa kaiken kaikkiaan henkilövahinkojen määrä liikenteessä on ollut laskussa.
Kolareita ei Etelä-Karjalassa ole erityisen paljon, mutta kun kolaroidaan, käy usein pahasti, hän sanoo.
KARHULAN MIELESTÄ raskaan liikenteen määrä ei yksi selitä Etelä-Karjalan uhrilukuja, sillä siten samalla syyllä myös Kymenlaaksossa tulisi näyttää synkältä. Näin ei kuitenkaan ole.
Liikenneturvan mukaan niiden onnettomuuksien määrä, joissa raskas liikenne on ollut osallisena, on tasaantunut viime kuukausina. Yli puolet tällaisista tapauksista on kohtaamisonnettomuuksia, joissa toisena osapuolena on henkilöauto. Eteensuistumiset ja ohitusonnettomuudet ovat yleisiä.
Onnettomuuksien yleistymisessä on kyse laajasta ilmiöstä. Liikennekäyttäytyminen on muuttunut liian huolettomaksi, Karhula toteaa.