ANSSI SILVENNOINEN
Maakaasuputkiyhtiö Gasum aikoo pystyttää Lappeenrantaan maakaasun jakeluaseman. Gasumin tähtäimessä on Simolankadun ja Ratakadun kulmauksen tontti, jolla sijaitsee jo ennestään polttoaineiden kylmäasema.
Lappeenrannan maakaasuasema on valmistuessaan Suomen kahdeksas. Gasum on pyrkinyt laajentumaan nimenomaan Suomen olemassaolevan maakaasuputkiverkoston varrelle, mutta tavoitteeksi asetettuun viiden-kuuden jakeluaseman vuosivauhtiin yhtiö ei ole yltänyt.
Sopivien tonttien saaminen on todella hankalaa. Hakuprosesseissa on mennyt kuukausia, Gasumin asiakaspäällikkö Arto Riikonen harmittelee.
Maakaasu on yksi vaihtoehtoisista liikenteen polttoaineista, jotka ovat hiljalleen vallanneet alaa Euroopan markkinoilla. Riikonen kertoo vertailun vuoksi, että Ruotsissa on tällä hetkellä 70 maakaasun jakeluasemaa ja noin 10 000 kaasuautoa.
EU:n tavoitteena on, että alueen liikennesuoritteista 10 prosenttia kulkisi maakaasulla vuonna 2020. Se tarkoittaisi noin 25 miljoonaa kaasuajoneuvoa, kun tällä hetkellä niitä on alle miljoona. Tavoite on tiukka, Riikonen myöntää.
Lappeenrannan teknillisen yliopiston biotekniikan professori Tapio Ranta sanoo maakaasun soveltuvan parhaiten kaupunkiajoon. Pakoputkesta purkautuu päästöinä vain vesihöyryä ja hiilidioksidia.
Maakaasu on kuitenkin fossiilinen polttoaine, joka on sille rasite Kioton tavoitteita ajatellen, Ranta toteaa.
Kaasuautojen moottoreissa voidaan polttaa myös puhdistettua biokaasua, eli mätänemisprosesseissa syntynyttä metaania.
Puhdistus voidaan suorittaa joko vesipesulla, kemikaalikierrätyksillä tai vaihtuvapainetekniikalla, jollaista suunnittelemme Suomeen tällä hetkellä, Riikonen selvittää.
Ranta korostaa tapauskohtaisen harkinnan merkitystä, kun biokaasun käyttötapaa selvitetään.
Kannattaako edes lähteä puhdistamaan, kun biokaasua voidaan käyttää suoraan lämmitykseen tai sähköntuottoon. Biokaasun puhdistamisprosesseista ei myöskään juuri ole julkista tutkimustietoa, Ranta sanoo.
Lappeenrannan jakeluaseman valmistuttua sen paineletkusta virtaa runkoputkesta johdettua maakaasua. Kaasua käyttäviä autoja ei Etelä-Karjalassa vielä ole, mutta Gasumin asiakaspäällikkö Arto Riikonen uskoo niiden yleistyvän.
Tilanne muuttuu, kun olemassa on yleinen tahto, verottajan tuki, kaasun jakelu ja autojen myynti. Polttoaineenmyyjä tulee nyt kaupunkiin, joten siitä ei jää enää kiinni, Riikonen tuumaa.
St1:n uusi biopolttoainelaitos Lappeenrannan Toikansuolla aloittaa toimintansa elokuussa. Niin kutsuttu etanolix-laitos alkaa tuottaa biopolttoainetta elintarviketeollisuuden jätteistä. Laitos piti saada käyttöön jo toukokuussa. Rakentaminen viivästyi, koska osa materiaalitoimituksista oli myöhässä.