Lappeenrannasta saa kohta maakaasua tankkiinsa

Maakaasu on yksi vaihtoehto, kun kaupunkiliikenteen päästöjä pyritään hillitsemään. Tällä hetkellä kaasua saa tankkiin vain seitsemältä paikkakunnalta.

ANSSI SILVENNOINEN

Maakaasuputkiyhtiö Gasum tuo eteläkarjalaisille autoilijoille lisää valinnanvaraa menopeliensä energianlähteeksi. Gasum aikoo rakentaa maakaasun jakeluaseman Lappeenrannan Simolankadun ja Ratakadun risteykseen.

Gasumin tarkoitus on aloittaa tankkausaseman rakennustyöt syyskuussa.

Maakaasun jakeluaseman tulo Lappeenrantaan selittyy Suomen runkoputkella, joka ylittää rajan Imatran Räikkölässä ja jatkaa Lappeenrannan kautta kohti pääkaupunkiseutua.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston biotekniikan professori Tapio Ranta pitää ajatusta kannatettavana.

– Lappeenranta on asemalle otollinen paikka. Runkoputken myötä kaasua on tasaisesti saatavilla.

Suomessa on ennestään seitsemän maakaasun jakeluasemaa, joista Gasum hallinnoi kuutta. Yhtiön tavoite on ollut kasvaa 5-6 jakeluaseman vuosivauhtia, jotta 30:n yksikön tavoite täyttyisi ennen vuotta 2010.

Maakaasun tarjonta tulee keskittymään jatkossakin Etelä-Suomeen.

Noin puolet suomalaisista asuu nykyisen maakaasuputkiverkoston alueella, jolle jakeluasemaverkosto tulee rakentumaan.

– Tällä hetkellä rakenteilla on vain Espoon jakeluasema. Tavoitteemme on saada yksiköt mahdollisimman pian Lappeenrantaan, Lohjalle, Helsingin keskustaan, Lahteen ja jonnekin Helsinki-Vantaan lentoaseman lähistölle, Gasumin asiakaspäällikkö Arto Riikonen kertoo.

Maakaasuaseman rakentaminen sujuu nopeasti, mutta on kallista. Riikonen kertoo jakeluaseman kustannusten liikkuvan 300 000 euron ja miljoonan euron välimaastossa.

Bensiinin ja dieselin jakeluasemilta tuttuja pohjavesien suojauksia ei tarvita. Maaperän kuormitusriskiä koituu vain kaasun paineistukseen tarkoitetuista kompressorien öljyistä.

Yksityisautoilussa maakaasun rajoite on melko pieni toimintasäde. Maakaasuautojen moottorit ovat bi-fuel-tekniikkaa, eli kaasu- ja bensiinijärjestelmät toimivat rinnan. Yksi kaasutankillinen riittää noin 250-450 kilometrin ajoon.

Maakaasun kulutukseen soveltuvat henkilöautot ovat noin 10-30 prosenttia bensiini- ja dieselautoja kalliimpia.

– Kaasun niukka saatavuus ja uuden autokaluston korkea hinta pitänee huolen, ettei kaasu tee kovin nopeaa läpimurtoa yksityisautoilijoiden piirissä. Pitää olla aika hyvä peruste, että kuluttaja maksaa autosta normaalia enemmän. Sen sijaan yrityksille vähäpäästöinen maakaasukalusto voi tuoda markkinointiarvoa, Ranta uskoo.

Ruotsin myydyin kaasuauto on Volvo V70:n bi-fuel-versio. Lappeenrannassa Volvoa myyvän Auto-Killan henkilöautojohtaja Jari Rinteen mukaan samaisia malleja aiotaan ottaa tarjota aktiivisesti, jos jakeluasema kaupunkiin nousee.

– Tällä hetkellä autonvalmistajien keskuudessa on kuitenkin epävarmuutta siitä, mihin polttoaineeseen kehitystyötä suunnataan, Rinne kertoo.

Maakaasun hinta on noussut viime vuosina, mutta liikenteen polttonestekäytössä se on edelleen bensiiniä ja dieseliä halvempaa. Bensalitraa vastaavaksi energiaksi muutettuna yksi maakaasukilo maksaa noin 65 senttiä.

– Hinta on yksi ongelma. Maakaasun hinnannousu vaikutti muun muassa Lappeenrannan kaupungin kaukolämpöratkaisuun, eli siirtymiseen pois Mertaniemen kaasuvoimalasta, professori Tapio Ranta muistuttaa.

Kirjoittaja:
Anssi Silvennoinen