TENHO TIILIKAINEN
JOUTSENON laitakylissä ei ole toimettomana jääty katsomaan oman kaupungin seurustelua Lappeenrannan kanssa.
Seurustelusuhteen virallistuminen yhdeksi kaupungiksi on saanut muun muassa Aholan, Kuurmanpohjan, Perä-Meltolan ja Salo-Issakan asukkaat tähyilemään Imatran suuntaan. Mietinsaarelaiset taas haluavat jatkossa olla ruokolahtelaisia.
Tämä voisi toteutua osaliitoksin, eli kuntien välistä rajaa muuttamalla. Asukkaat näkevät, että luonteva aika osaliitokselle olisi samaan aikaan, jos ja kun Joutsenon ja Lappeenrannan yhdistyminen toteutuu.
Pisimmällä osaliitosajatuksissaan ovat kuurmanpohjalaiset sekä mietinsaarelaiset. Kuurmanpohjassa ja Meltolassa Joutsenon puolella asuvat jättivät kesäkuussa Imatran kaupungille kirjelmän, jossa he toivoivat pääsyä imatralaisiksi. Imatran kaupunki on suhtautunut pyyntöön harkitsevan hätäilemättä.
Mietinsaarelaisilta lähtee puolestaan vielä kesän aikana osaliitosta pyytävä kirje sisäasianministeriöön.
Ruokolahdelle mietinsaarelaisten halu päästä osaksi eukkopitäjää ei tule yllätyksenä. Asia on ollut esillä vuosien aikana aika ajoin. Edellisen kerran vakavammin, kun Mietinsaareen saatiin lossiyhteys Ruokolahden kautta reilut kymmenen vuotta sitten.
– Tiedämme mietinsaarelaisten tunnot, mutta Ruokolahden kunta ei aio olla asiassa aktiivinen osapuoli. Jos tällainen osaliitoshakemus tehdään, niin totta kai otamme siihen sitten kantaa, Ruokolahden kunnanjohtaja Vesa Jäppinen kertoo.
Jäppinen sanoo ymmärtävänsä mietinsaarelaisten halun liittyä Ruokolahteen. Kunnallisten palvelujen saatavuus paranisi liitoksen myötä huomattavasti nykytilanteeseen verrattuna.
Ruokolahden kunnalla on kokemusta osaliitoksista. Jäppilänniemi siirtyi Ruokolahden kunnasta 1977 osaksi Imatraa. Toisaalta jo Imatra aikanaan synnytettiin pitkälti Ruokolahden kunnasta.
KUNTALIITON johtava lakimies Heikki Harjula muistuttaa, ettei vireillä oleva kuntien yhdistyminen kelpaa sellaisenaan syyksi hakea jonkin kolmannen kunnan osaksi.
– Osaliitoksen lähtökohtana on se, että alueen asukkaiden kunnallisten palvelujen saatavuus paranee ja välimatkat lyhenevät. Pääsääntöisesti edellytetään myös sekä luovuttavan että vastaanottavan kunnan suostumusta osaliitokselle, Harjula muistuttaa.
Harjula korostaa sitä, että osaliitoshakemuksen voi tehdä yksittäinenkin kuntalainen. Toki aloitteen tekijänä voi olla myös kuntaorganisaatio.
Kuvateksti
Mietinsaaresta Joutsenon keskustaan autolla lähdettäessä joudutaan ajamaan ensin Ruokolahden keskustan vieritse ja Imatran kaupungin läpi.
Kuva: ES-ARKISTO/KAROLIINA PAATOS
Osaliitos
Esityksen osaliitoksesta voi tehdä asianomaisen kunnan valtuusto tai kunnan jäsen.
Esitys tehdään sisäasiainministeriölle ja siinä on perusteltava kuntajaon muuttamisen tarve.
Alue, jota osaliitosesitys koskee, on tarkasti määriteltävä esimerkiksi kartan ja rajaselitelmän avulla.
Sisäasiainministeriöstä esitys lähetetään lääninhallitukselle valmisteltavaksi, josta se palaa kuulutusten ja lausuntokierrosten jälkeen ministeriöön päätöksentekoa varten.
Osaliitos voidaan yleensä tehdä, jos minkään kunnan valtuusto ei vastusta muutosta eikä muutos vaikuta minkään kunnan asukasmäärään yli viidellä prosentilla tai pinta-alaan yli kymmenellä prosentilla maapinta-alasta laskettuna. Muutoin osaliitos voidaan tehdä vain erityisen painavilla edellytyksillä