ANU PYYHTIÄ
ELINA KEMPPAINEN
Hotellin pääovella on tärkeä tiedote: Pihatielle ei saa pysäköidä, ettei liikenne tukkeudu. Sisäpihalta löytyy runsaasti parkkitilaa!
Katsotaanpa. Pihatie on hieman tukkeessa, mutta sen aiheuttavat heinät, jotka kasvavat asfaltin läpi. Räystäässä kasvaa kukkia, vatukko tukkii portaikon. Rantasauna on kadonnut ryteikköön.
Hotelli Joutsenrannalla voi olla ongelmia, mutta niistä päällimmäinen ei ole parkkitilan puute. Hotelli on ollut kiinni viimeiset kolme vuotta.
Saimaan rannoilta löytyy monia samaa sukua olevia lomakohteita. Näivettyneitä, pusikoituneita, unohtuneita. Entisiä lupauksia, jotka olivatkin menestyksiä vain liiketoimintasuunnitelmissa.
Osa pärjäilee paremmin, osa kituliaasti. Osa on hiipunut tyystin. Esimerkiksi mielisairaalasta hotelliksi saneerattu Joutsenranta, missä ei ole höylätty American Expressiä enää vuosiin, vaikka kyltti ovella niin lupaa.
Viime aikoina nämä hieman surumieliset vanhat lomaparatiisit ovat kuitenkin saaneet uusia ystäviä – venäläiset kiinteistösijoittajat.
Kohde toisensa jälkeen on löytänyt uuden venäläisen omistajan, ja hintapyyntöjen perusteella ihan kohtuullisella korvauksella.
Suomalaista maallikkoa ihmetyttää. Eiväthän nämä mitään kultakaivoksia ole olleet. Eiväthän suomalaisetkaan ole suuremmin menestyneet. Moni on kyllästynyt koko rumbaan, osa tehnyt konkurssin.
Eivätkä venäläisetkään ole ihmeitä tehneet. Ruokolahden Freelandia on lopetettu, Joutsenrannalla ei mene lujaa.
Miksi ihmeessä venäläiset haluavat syytää rahojaan rappeutuneisiin lomakohteisiin?
Siellä missä suomalainen näkee traagisen hotellin ja riskialttiin sijoituskohteen, venäläinen näkee jotain aivan muuta.
Esimerkiksi turvaa. Imatran seudun kehitysyhtiön johtaja Veli-Matti Kesälahti huomauttaa, että kaikki venäläiset sijoittajat eivät välttämättä odota suuria tuottoja.
– Heillä ei ole edes tarkoituksena luoda suurta liiketoimintaa vaan sijoittaa sellaiseen, mistä rahat eivät katoa, Kesälahti sanoo.
Rantatontti rauhallisessa Suomessa on sellainen turvapaikka.
Tämän maallikko ymmärtää. Mutta entä ne kiinteistöt? Eivätkö hotellit ja mökit happane käsiin, jos ne ovat tyhjillään? Eivätkö rahat valu käsistä?
Ei itse kiinteistö ole välttämättä lainkaan kiinnostava, selittää Kesälahti.
– Arvo on siinä maassa ja ranta-alueessa. Tottakai on sääli, jos olemassaoleva rakennus pääsee hunningolle. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että joillekin näistä sijoittajista rakennuksilla ei juuri ole merkitystä. Kun rahat on saatu turvaan, ne ovat siinä, kunnes keksitään jotain uutta.
Toinen sijoittajatyyppi on liikkeellä vakavissaan kukoistava matkailubisnes mielessään. Sellaiselle sijoittajalle Saimaan rannat ovat toivoa täynnä.
– Lomakeskuksia voidaan ostaa halvalla, kehittää ja saada siitä hyvä tuotto, sanoo Suomalais-venäläisen kauppakamarin toimitusjohtajan Mirja Tiri.
Tiri uskoo, että venäläiset alkavat markkinoida ostamiaan lomakohteita venäläisturisteille. Hänen mukaansa kohteisiin voi houkutella venäläisiä, jotka etsivät rauhaa, hiljaisuutta, puhtautta ja luontoa läheltä.
– Venäläiset yhtiöt osaavat parhaiten markkinoinnin omilleen.
Tirin mukaan on markkinoinnista ja kehittämisestä kiinni, miten uudet ulkomaalaisomistajat saavat paikat kannattamaan.
– Eivät ihmiset tule itsestään paikkoihin, jotka on viimeksi korjattu 70-luvulla. Paikkojen pitää olla kunnossa ja niissä pitää olla riittävät fasiliteetit. Varsinkaan venäläiset eivät lähde sellaisiin kohteisiin, joissa ei ole mitään aktiviteetteja.
Jos lomakeskusta ei kehitetä, Tiri arvelee, että sijoitukselle odotetaan ja saadaan tuottoa joka tapauksessa.
– Siinä odotetaan ansiotonta arvonnousua, kun tonttien hinnat nousevat. Sillä tavalla saa rahalleen tuottoa tekemättä mitään.
Myös Suomen Hotelli- ja Ravintolaliiton toimitusjohtaja Timo Lappi uskoo, että venäläiset suuntaavat ostamansa kohteet nimenomaan venäläisille matkailijoille.
Lappi muistuttaa, että venäläisten matkailijoiden määrä on kasvanut huimasti. Kun kansa vaurastuu ja keskiluokkaistuu, on yhä enemmän niitä, joilla on rahaa matkustaa.
– Venäläiset näkevät potentiaalia siinä, että venäläisiä matkustaa yhä enemmän Suomeen, varsinkin rajan pintaan. Suomessa on hyvä infrastruktuuri ja paljon hyviä yrityksiä. Etäisyydet rajalle ovat pieniä ja kun viisumipakko varmasti tulevaisuudessa poistuu, matkailumarkkinat rajan pinnassa moninkertaistuvat.
Onko venäläisellä sitten mahdollisuuksia saada kukoistamaan sellainenkin hotelli, joka ei ole paikallisten käsissä menestynyt?
– Uskon niin, jos taustalla on toimija, joka tosissaan haluaa panostaa siihen. Venäläinen tai suomalainen, kunhan pystyy hyödyntämään tämän sijainnin tuomat mahdollisuudet, Veli-Matti Kesälahti arvioi.
Potentiaalisia asiakkaita eivät Kesälahden mukaan ole vain venäläiset vaan myös pääkaupunkiseudun asukkaat sekä yhä enemmän myös Balttian maiden väki.
Tulevaisuudessa venäläisten ja suomalaisten matkailijoiden tarpeet ja toiveet lähenevät toisiaan.
– Tähän asti näkyvin pääjoukko venäläisistä on hakenut täältä luksusta. Hintataso on ollut sen mukainen. Suomalaisille mökkilomalaisille on kelvannut vähän vaatimattomampi taso, koska he katsovat myös hintaa.
Venäläisen keskiluokan kasvu tuo Suomeen uudenlaisia turisteja, jotka muistuttavat kulutustavoiltaan suomalaisia.
– Heillä ei välttämättä ole varaa luksustasoon, mutta matkailu Suomeen kiinnostaa. Heitä kiinnostavat sellaiset keskihintaiset keskivertokohteet, jotka kiinnostavat myös perussuomalaisia.
Kun kohderyhmät lähenevät toisiaan, kohteita ei tarvitse enää suunnata erityisesti kummallekaan.
Kolikolla on kaksi puolta, miettii imatralaisen kehitysyhtiön johtaja Kesälahti. Sijoitukset voivat olla seudulle siunaukseksi ja elävöittää koko elinkeinoa.
Toinen puoli on sitten se, että suuret yhteiskunnankin subventoimat lomakylät ja kiinteistöt päätyvät autiotuviksi tai pelkkään yksityiskäyttöön.
– Ne tapaukset ovat harmillisia, koska tarjonta supistuu entisestään.
Joutsenrannassa suuret rapatut rakennukset seisovat hiljaisuudessa. Maa jalkojen alla kasvattaa arvoaan hitaasti mutta varmasti. Heinät syövät asfalttia nopeammin.
MARLEENA LIIKKANEN
Kuvateksti
Hotelli Joutsenranta Korvenkylässä on yksi venäläissijoittajien ostoksista. Sijoitus heinittyy hyvää vauhtia.