Satavuotias partio on voimissaan

Partion suosio on jälleen kasvussa. Suomen Partiolaiset hyväksyi vuosi sitten itselleen uudet kasvatustavoitteet ja lähti kehittämään piiriorganisaatiotaan. Etelä-Karjalan Partiolaiset haluaa pysyä edelleen itsenäisenä.

MATTI SAARELA

LAPPEENRANTA. Sata vuotta tänä vuonna täyttävä partio on säilyttänyt suosionsa. Suomessa partioliikkeen jäsenmäärä on kääntynyt kasvuun. Partiolaisia on nyt Suomessa noin 75 000.

Suomen Partiolaiset on lähtenyt ohjelmallisesti kehittämään omaa toimintaansa ja organisaatiotaan. Jopa partiopuseron mallia ja järjestön tunnusta on muutettu.

Etelä-Karjalan Partiolaisiin kuuluu nyt noin 1 500 jäsentä. Etelä-Karjalassa kattojärjestön uudet kasvatustavoitteet ja uudet ikäkausiryhmät koetaan positiivisina uudistuksina. Ajatus piirien yhdistämisestä ei sen sijaan ole saanut täällä vastakaikua.

– Tarkoitus on yhdistää Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Salpausselän piirit. Meidän jäsenistömme ei kuitenkaan kannata tätä ajatusta. Haluamme jatkaa itsenäisenä piirinjärjestönä, toiminnanjohtaja Pirjo Kaiponen sanoo.

TOIMIVIA lippukuntia Etelä-Karjalan Partiolaisilla on 24. Maakunnan vanhin lippukunta on 1917 perustettu Saimaan Vartiot.

– Sen lisäksi meillä on lippukuntia, joilla ei tällä hetkellä ole toimintaa. Odotamme, että niihin löytyisi johtajia, Kaiponen kertoo.

Vanha hokema, jonka mukaan kerran partiolainen on aina partiolainen, pitää Kaiposen mukaan edelleen paikkansa.

– Me järjestämme elokuussa tapaamisen meidän yli 50-vuotiaille jäsenille ja sinne on lähtenyt tasan 50 kutsua, hän naurahtaa.

TAISTELU lasten ja nuorten vapaa-ajasta on kovaa. Suomen Partiomuseon johtajan Yrjö Nenosen mukaan partioliikkeen suosio kääntyi 90-luvulla laskuun. Vielä 90-luvun alkupuolella partiolaisia oli noin 95 000.

– Parin viime vuoden aikana meidän jäsenmäärämme on alkanut kasvaa, Nenonen sanoo.

Partioharrastuksen voi aloittaa seitsemänvuotiaana. Nuorimmat lapset toimivat sudenpennuissa ja laumalla on aina aikuinen johtaja.

Teini-ikäiset siirtyvät vartioon ja muutaman vuotta myöhemmin harrastustaan jatkavista tulee vaeltajia.

Partio kouluttaa jäseniään aktiivisesti. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa koulutetaan uusia laumanjohtajia sudenpennuille, partionjohtajia ja kilpailunjohtajia. Meripartiolaiset kouluttavat myös veneenohjaajia.

– Meillä on hurjan paljon koulutusta, Kaiponen sanoo.

VASTATAKSEEN ajan haasteisiin, Suomen Partiolaiset aikoo muuttaa ikäkausijakoaan. Nykyisestä kolmen ikäryhmän systeemistä siirrytään viisiportaiseen järjestelmään.

Uudessa systeemissä sudenpentujen laumat jaetaan lapsien ja isojen lapsien ryhmiksi ja 17 vuotta täyttäneet vaeltajat pyritään pitämään mukana partiossa organisoimalla heille omaa toimintaa.

– Lapset kehittyvät nykyisin nopeasti ja uudella ikäryhmittelyllä pyritään vähentämään isompien lasten turhautumista, Kaiponen sanoo.

KORVEN VAELTAJIEN kasvatti Sanna Palmu johtaa nykyisin sudenpentujen laumaa Espoossa. Viime aikoina töitä on teettänyt satavuotiaan partioliikkeen juhlanäyttely. Palmu on ollut mukana partiossa 25 vuotta.

– Yhdessä tekeminen on aina mukavaa ja varsinkin lasten parissa työskentely on antoisaa, kahdeksanvuotiaana itse partioon liittynyt Palmu sanoo.

l l l

Linnoituksen Vihreässä makasiinissa on esillä satavuotiasta partiotoimintaa esittelevä näyttely 19. elokuuta saakka. Näyttely on avoinna ti-pe klo 11-18 ja la-su klo 11-17.

MATTI SAARELA

Kuvateksti

Suomen Partiomuseon johtaja Yrjö Nenonen, Etelä-Karjalan Partiolaisten toiminnanjohtaja Pirjo Kaiponen ja Korven Vaeltajien Sanna Palmu olivat torstaina pystyttämässä partiotoiminnan historiaa esittelevää näyttelyä Vihreässä makasiinissa.

Kirjoittaja:
Matti Saarela