Suomalaisten matkat Etelä-Karjalaan lisääntyivät

Viime vuonna Etelä-Karjalaan tehtiin puolet enemmän matkoja kuin edellisenä. Varsinkin talvikauden matkailussa on silti vielä paljon työsarkaa.

VIRPI KOIVISTO

SUOMALAISET tekivät viime vuonna Etelä-Karjalaan 136 000 matkaa, joihin sisältyi maksullinen majoitus. Määrä oli puolet enemmän kuin edellisenä vuonna.

– Tuohan on loistava luku, huudahtaa Janne Huttunen Etelä-Karjalan Matkailu Oy:sta kuullessaan Tilastokeskuksen tuoreet tiedot.

MITÄÄN SELKEÄÄ yksittäistä syytä nousuun ei markkinointi- ja myyntijohtaja Huttunen löydä. Vuonna 2006 kaupungissa oli toki paljon suuria yritystilaisuuksia, ja EU-kokous täytti hotellit, mutta vain muutamaksi päiväksi.

Huttunen uskookin, että osittain matkailun kasvun selittää luonnollinen syklivaihtelu.

– Ihmiset eivät halua samaan paikkaan lomalle joka vuosi.

SUOMALAISTEN lisääntynyt Etelä-Karjalan-matkailu näkyi majoituspaikoissa. Huhtiniemen Matkailukeskuksessa, Scandic Patriassa ja Imatran Kylpylässä suomalaisten yöpymiset lisääntyivät viime vuonna.

– Ulkomaiset asiakasryhmät kasvavat nopeammin, mutta viime vuonna myös suomalaiset innostuivat majoittumaan enemmän, hotellipäällikkö Harri Hirvelä Imatran Kylpylästä sanoo.

Huhtiniemessä ja Imatran Kylpylässä kuluva vuosi näyttää jopa edellistä vilkkaammalta.

YHTÄ SELITYSTÄ trendiin ei ole, mutta selkeitä vetonauloja Etelä-Karjalasta kuitenkin löytyy. Janne Huttusen mukaan niitä ovat ainakin risteilyt, kylpylät, hiekkalinna ja Imatrankoski.

– Se on tärkeä asia, että Lappeenrannan kokonaisimago on positiivinen – mukavien ihmisten mukava kaupunki, sanoo Huhtiniemen Matkailukeskuksen isäntä Jussi Oksanen.

– Joka vuosi uusiutuva hiekkalinna, Saimaan risteilyt ja Etelä-Karjalan taidemuseo tuovat paljon kävijöitä, kertoo Patrian hotellinjohtaja Tomi Saarelainen.

ETELÄ-KARJALA painii kotimaan matkailussa melko samassa sarjassa Pohjois-Karjalan ja Kymenlaakson kanssa, vaikka niiden väkiluku on selvästi suurempi.

Vaikka tuoreiden lukujen mukaan Etelä-Karjalan matkailu näyttää voivan melko hyvin, ei Huttusen mielestä ole varaa hengähtää. Esimerkiksi Etelä-Savon lukemiin on vielä rutkasti matkaa.

– Ei pidä tuudittautua hyvän olon tunteeseen, vaan pitää tehdä vain enemmän työtä.

Työsarkaa riittää etenkin kesäkauden ulkopuolella. Hiihtokeskuksilla Etelä-Karjala ei voi kilpailla, mutta Huttusen mielestä esimerkiksi maakunnan hyviä maastohiihtoreittejä voisi yrittää tuotteistaa. Myös yritysasiakkaille tarjottavia palveluja pitäisi kehittää.

– He jättävät kuitenkin paljon enemmän rahaa kuin yksityiset matkailijat, Huttunen sanoo.

KOTKALAISET Hilkka Kyläkorpi ja Raimo Borgman pysähtyivät yhdeksi yöksi Lappeenrantaan Huhtiniemen leirintäalueelle. Kuten useimmiten, tälläkin kertaa he ovat Etelä-Karjalassa vain läpikulkumatkalla.

– Olen kyllä haaveillut, että tulisin risteilylle Kotkasta tänne, ja ehkä Savonlinnaan asti, Kyläkorpi sanoo.

Asuntoautolla kulkeva pariskunta suuntaa matkoillaan yleensä tanssipaikoille ja retkeilyreiteille.

MARLEENA LIIKKANEN

Kuvateksti

Kotkalaiset Hilkka Kyläkorpi ja Raimo Borgman yöpyivät yhden yön Lappeenrannan Huhtiniemessä. Päivällä he aikovat käväistä satamassa ja Linnoituksessa ennen kotimatkaa.

Kirjoittaja:
Virpi Koivisto