Teurastamon kohtalo harmittaa paikallisia lihantuottajia

Lihantuottajat pelkäävät tilojen harvenevan maakunnassa. Pahin pelko on, että pitkät eläinkuljetukset tulevat tuottajien itsensä maksettaviksi.

VIRPI KOIVISTO

TIETO Lappeenrannan teurastamon mahdollisesta lakkautuksesta ei tullut paikallisille lihantuottajille yllätyksenä. Järvi-Suomen Portti kertoi yt-neuvotteluiden alkamisesta tiistaina.

– Eihän sitä toivottu, mutta viljelijät osasivat odottaa tätä, lappeenrantalainen maanviljelijä Juha Saikko sanoo.

Mikäli Järvi-Suomen Portin ja HK Ruokatalon tämän hetkiset suunnitelmat toteutuvat, nautojen teurastus siirtyy Lappeenrannasta Outokumpuun, sikojen taas Forssaan ja Mellilään.

Portin epävakaan tilanteen vuoksi monet paikalliset lihantuottajat ovat jo aiemmin vaihtaneet teurastamonsa toiseen.

VILJELIJÖITÄ huolestuttaa se, miten teurastamon katoaminen vaikuttaa paikallisen lihantuotannon tulevaisuuteen. Etelä-Karjalassa on noin neljä sataa lypsykarjatilaa, sata naudanlihatilaa ja sata sikatilaa.

– Pitkässä juoksussa lihantuotanto pyrkii keskittymään teurastamoiden lähelle. Lihantuotanto Etelä-Suomessa hiipuu koko ajan, eikä teurastamon lakkauttaminen ainakaan ennusta toiminnan lisääntymistä tänne, Saikko sanoo.

Paikallisista pienteurastamoista ei juuri ole apua. Perheyrityksinä toimivat tilateurastamot ovat pieniä ja keskittyvät lähinnä lampaan ja sian teurastamiseen.

Saikko huomauttaa, että teurastamon sijaintia enemmän tilojen jatkuvuuteen vaikuttavat maataloustuet ja lihan hinta. Teurastamon lakkauttaminen saattaa silti olla yksi tekijä, mikä saa lihantuottajan tekemään lopettamispäätöksen.

TOINEN viljelijöitä huolestuttava asia on se, tulevatko eläinkuljetukset tulevaisuudessa maksullisiksi. Nykykäytännön mukaan lihasta maksetaan tuottajille sama hinta riippumatta siitä, missä tila sijaitsee.

– Pahin skenaario on se, että hinta laitetaan teurastamon portilla, ja lihantuottaja joutuisi maksamaan kuljetuksen itse. En usko että tällainen tapahtuu ainakaan ihan äkkiä, toivotaan ettei ikinä, luumäkeläinen maanviljelijä Janne Toikka sanoo.

JANNE Toikalla on Luumäellä 1 500 sian tila. Viime vuosien ajan Toikan siat on teurastettu Järvi-Suomen Portin Lappeenrannan teurastamossa.

– Onhan se isku Itä-Suomelle, jos teurastamo täältä häviää. Sika joudutaan ajamaan toiselle puolelle Suomea teurastettavaksi.

Toikka arvelee, että varsinkin pienet sikatilat kärsivät etäisyydestä, sillä vajaita kuormia tuskin haettaisin kaukaa. Pieneltä tilalta haettaisiin sikoja vain silloin, kun isompi kuorma pitäisi saada täyteen.

Juha Saikolla on Korkea-ahossa 160 sonnia. Vuodesta 1978 hän on vienyt sonninsa Portin teurastamoon. Tosin viime vuoden alussa hän katsoi Järvi-Suomen Portin kannattavuuden sen verran epävarmaksi, että siirsi toiminnan LSO Foodsille.

Näin tekivät monet muutkin.

– Vielä kymmenisen vuotta sitten melkein kaikki lihantuottajat toimittivat eläimet Portin teurastamoon teurastettaviksi. Parin viime vuoden aikana monet ovat vaihtaneet firmaa, maitotilaneuvoja Hanna Puolakka Pro Agria Etelä-Karjalasta kertoo.

LIHANTUOTANNON tulevaisuus mietityttää, mutta lihantuottajien nykyhetkeen teurastamon katoamisella ei ole juuri vaikutusta. Naudat ja siat hakee jatkossa tiloilta teuraaksi sama LSO Foods, joka ne on noutanut jo viime marraskuusta asti. Tuolloin Järvi-Suomen Portti ulkoisti lihanhankinnan LSO Foodsille.

Ainoa mikä käytännössä muuttuu, on teuraseläinten määränpää. Jos ennen Saikon tilan sonnilla oli vartin matka teurastamoon, vastedes ajomatkaa Outokumpuun kertyy useita tunteja.

– Eläinten hyvinvointi kuljetusmatkoilla askarruttaa emäntiä ja isäntiä. Autoon lastataan eläimiä eri karsinoista, ja nujakointiahan siitä syntyy. Mitä vähemmän niillä on aikaa nujakoida autossa, sen parempi, Saikko sanoo.

Kuvateksti

Lappeenrantalaisen maanviljelijän Juha Saikon navetassa on lähes 160 sonnia. Viikon päästä 17 niistä lähtee teuraaksi.

Kuva: JOHANNA KANNASMAA

Kirjoittaja:
Virpi Koivisto