JYRKI NUOTTIMÄKI
LAPPEENRANTA. Lappeenrannan kaupunki sekä kauppa- ja teollisuusministeriö tukivat Järvi-Suomen Portin uuden teurastamon rakentamista välillisesti ja suoraan useilla miljoonilla euroilla.
Lappeenranta osti yhtiön entiset toimitilat ja tontin Simolantieltä ja maksoi niistä 31 miljoonaa markkaa eli noin 5 miljoonaa euroa. Lisäksi kaupunki hankki teurastamolle maa-alueen Selkäharjusta ja kaavoitti tontin. Valtiolta tuli siirtymäkauden tukiohjelmista yhteensä noin 2,8 miljoonaa euroa.
– Tukipäätösten taustana oli se, että yrityksellä oli siihen aikaan teurastamot Mikkelissä, Korialla, Savonlinnassa sekä Lappeenrannassa, jonne teurastustuotantoa siirrettiin. Muutamalla investointitukipäätöksellä tuettiin tätä toimintaa, sanoo kauppa- ja teollisuusministeriön ylitarkastaja Jaakko Pulkka.
Tukia maksettiin kolmella eri päätöksellä vuosina 1996, 1997 ja 2000 yhteensä 2 776 000 euroa. Ne myönnettiin rakentamis- ja konekustannuksiin.
– Rahat tulivat silloisesta elintarviketeollisuuden siirtymäkauden tukiohjelmasta, joka oli osa ensimmäistä EU:n ohjelmakautta. Niissä oli viiden vuoden ylläpitosäännön mukainen tukiehto, jonka yritys on täyttänyt, joten takaisinperintään liittyviä toimia ei ole tulossa, Pulkka sanoo.
LAPPEENRANNAN Kaupunkiyhtiöitten toimitusjohtaja Tom Hultin pitää harmillisena takaiskuna, jos Järvi-Suomen Portin teurastamotoiminta loppuu kokonaan Lappeenrannassa.
– Kysymys on elintarviketeollisuudesta ja sen kamppailusta tänä päivänä. Kehitys menee suurempiin yksiköihin ja aika vähän on tehtävissä ulkopuolisten toimesta. Bisnes säätele sitä puolta entistä enemmän.
– Alueen rakennetusta kunnallistekniikasta yritys on maksanut käyvän hinnan. Rakennus on yrityksen omaisuutta ja sen asia on miettiä, mitä sille tapahtuu, jos toiminta joskus siellä loppuu, Hultin sanoo.
Hän arvelee, että rakennuksen myynti ei ole kovin vaikeaa, koska tulevaisuuden tiejärjestelyjen jälkeen paikan houkuttelevuus vain kasvaa.
Hultinin mukaan kaupunki yritti etsiä yrityksen kanssa ratkaisuja, jotta toiminta voisi jatkua, mutta rajat tulivat vastaan.
– Tarjosimme vastaantuloa lähinnä tariffikysymyksissä, mutta ne eivät vaan riittäneet. Meidän on kohdeltava kaikkia yrityksiä samalla tavalla, emme voi tehdä poikkeuksia yhden yhtiön kohdalla, Hultin korostaa.