ELINA KEMPPAINEN
Paperiala kaipaa koulutettua työvoimaa. Sitä Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä yrittää nyt saada iskostettua nuorison päihin.
Eteläkarjalainen massan, paperin ja paperituotteiden valmistus tarvitsee 108 uutta työntekijää vuosittain tulevina vuosina. Tieto selviää Kaakkois-Suomen TE-keskuksen erikoistutkijan Niilo Melolinnan tuoreesta raportista.
– Vaikka alalla lomautetaan ja supistetaan, se ei ole tästä maasta kuitenkaan hävinnyt. Sen lisäksi ammattikorkeakoulusta saaduilla taidoilla työkenttä on globaali. Se on koko maapallo, koulutuskuntayhtymän johtaja Riitta Laakko selvittää.
Myös muille aloille tarvitaan uusia tekijöitä. Kärjessä keikkuvat muun muassa rakennusala sekä sosiaali- ja terveysala. Laakon mukaan on ilahduttavaa, että nuoret ovat valmiita vastaamaan tarpeeseen.
LVI-asentajiksi ja talonrakennukseen on hakijoita entistä enemmän.
– Viisi vuotta sitten alat kärsivät opiskelijapulasta. Nyt nuoret ovat heränneet hakemaan niille.
Laakko uskoo, että ammattikoulu ja ammattikorkeakoulu pystyvät täyttämään maakunnan työvoimatarvetta hyvin. TE-keskuksen selvityksen mukaan maakunta tarvitsee noin 1 700 uutta työntekijää vuosittain tulevina vuosina.
– Olemme lisänneet koulutustarjontaa nimenomaan niin, että se vastaisi työvoimasta poistuvia.
Koko työvoimatarvetta ei kuitenkaan voida maakunnan voimin täyttää, koska kaikille aloille ei täällä voi kouluttautua. Laakko huomauttaa, että maahanmuuttajat paikkaavat omalta osaltaan tilannetta.
– Heidän osaamistaan pitäisi hyödyntää vielä enemmän.
Laakko toteaa, että esimerkiksi siivousalalle työvoimaa on tullut maakunnan ulkopuolelta. Paikalliset nuoret kun eivät halua puhdistusalaa opiskella.
Ammattikorkeakoulun rehtorin Anneli Pirttilän mukaan toimialojen rakenteellisia muutoksia on vaikea ennakoida. Hän muistuttaa, että koulutus reagoi hitaasti, joten ennakoiminen on arvossaan.
– Jos nyt päätetään lisätä jonkin alan koulutuspaikkoja, nuoret ovat vasta neljän vuoden päästä työelämässä.
Pirttilä arvioi, että tulevina vuosina työvoimaa saatetaan tarvita aiempaa enemmän matkailualalle, kun turismi lisääntyy Etelä-Karjalassa. Toinen osaajapula voi tulla venäjäntaitoisista liike-elämän asiantuntijoista.
– On hyvä, että maahanmuuttajat ovat paikkaamassa sitä vajetta, mutta alalle tarvitaan varmasti lisää koulutustakin.
Pirttilän mukaan rakennusalan koulutusta on suunnattu niin, että se vastaisi tarpeisiin paremmin.
– Rakennusmestarien koulutus alkaa tänä syksynä ja sinne oli paljon hakijoita. Koulutuspaikkojen lisäämisessä täytyy kuitenkin olla varovainen, koska rakennusala on niin suhdanneherkkää.
Pirttilän mukaan myös muiden alojen työnjohdosta ja esimiehistä on pulaa. Sitä ammattikorkeakoulu yrittää paikata muuttamalla insinöörien koulutusta.
Rehtori muistuttaa vielä, ettei työvoimatarpeesta puhuttaessa pitäisi pelkästään keskittyä siihen, mitä työelämä tarvitsee. Hän toteaa, että pitää myös miettiä, miten työelämä vastaa nuorten odotuksiin.
– Kun työvoimasta alkaa olla pulaa, työelämän pitää tehdä itsensä houkuttelevaksi ihmisille. Asioita pitää miettiä kummaltakin puolelta.